Onko kansan kommenteilla merkitystä? Deliberatiivisen demokratian toteutuminen perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessissa 2014
Säily, Laura (2016)
2016
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-12-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201702061091
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201702061091
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka deliberatiivisen demokratian periaate toteutui vuoden 2014 opetussuunnitelmaprosessissa. Deliberatiivisella demokratialla tarkoitettiin tässä tutkimuksessa yhteisymmärrykseen pyrkimistä tasa-arvoisessa, toisia osapuolia kunnioittavassa ja valta-asetelmat sivuun jättävässä päätösprosessissa, jossa kaikilla halukkailla on mahdollisuus vaikuttaa. Deliberatiivisuuden toteutumista tutkittiin vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman kommentoinnin avulla: opetussuunnitelmaluonnosta oli mahdollista kommentoida syksyllä 2012 ja keväällä 2014, joista jälkimmäisenä ajankohtana järjestetty kommentointikierros valikoitui tämän tutkimuksen keskiöön. Tutkimuksessa etsittiin vastausta kysymykseen, miten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksen matematiikan osuuteen annetut kommentit edesauttoivat perusteiden lopulliseen versioon tehtyjä muutoksia.
Tutkimusta lähestyttiin laadullisesti, ja tutkimuskysymyksiin etsittiin vastauksia teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Aineistona olivat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnos huhtikuulta 2014, luonnokseen annetut kommentit huhti–toukokuulta 2014 sekä perusteiden lopullinen versio joulukuulta 2014. Luonnoksen matematiikan osuuteen annetuissa kommenteissa oli ehdotettu monipuolisesti muutoksia muun muassa ohjelmointiin, arviointikriteereihin ja työskentelytapoihin. Kommentit luokiteltiin vahvoihin, keskivahvoihin ja heikkoihin muutosehdotuksiin niihin annettujen kommenttien lukumäärän ja argumenttien monipuolisuuden perusteella. Vahvoja muutosehdotuksia muodostui kuusi, keskivahvoja samoin kuusi ja heikkoja kahdeksan kappaletta. Muutosehdotuksia verrattiin opetussuunnitelmaluonnoksen ja lopullisen version välisiin eroihin eli pyrittiin perustelemaan opetussuunnitelmaan tehdyt muutokset muutosehdotusten avulla.
Tuloksia peilattiin deliberatiivisen demokratian käsitteeseen. Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että matematiikan oppiaineeseen annetut kommentit edesauttoivat lopullisen opetussuunnitelman muodostumista, eli noudattivat deliberaation periaatetta, vain kolmessa aihepiirissä: ohjelmoinnissa, yhteistoiminnallisessa oppimisessa sekä itseisarvon ja vastaluvun käsitteissä. Ohjelmoinnin sekä yhteistoiminnallisen oppimisen aihepiireihin ehdotetut muutokset toteutuivat lopullisissa perusteissa vain osittain, kun taas muutosehdotus itseisarvon ja vastaluvun käsitteiden siirtämisestä alakoulusta yläkoulun puolelle oli toteutunut sellaisenaan. Myös muihin kommenteista nostettuihin aihepiireihin oli tehty muutoksia, mutta tehdyt muutokset eivät olleet muutosehdotusten mukaisia.
Tuloksista voitiin nähdä, että kommentit eivät olleet itsenäisenä toimijana opetussuunnitelmaprosessissa eikä prosessin deliberatiivisuus näin ollen täysin toteutunut. Lisäksi tulosten perusteella voitiin päätellä, että keskustelufoorumi, jonka avulla kommentit kerättiin, ei ollut paras vaihtoehto aidon deliberatiivisen keskustelun kannalta. Seuraavan opetussuunnitelmaprosessin aikana tulee täten kiinnittää erityistä huomiota kommentointityökaluun, jos kommentoinnin merkitystä halutaan lisätä.
Tutkimusta lähestyttiin laadullisesti, ja tutkimuskysymyksiin etsittiin vastauksia teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Aineistona olivat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnos huhtikuulta 2014, luonnokseen annetut kommentit huhti–toukokuulta 2014 sekä perusteiden lopullinen versio joulukuulta 2014. Luonnoksen matematiikan osuuteen annetuissa kommenteissa oli ehdotettu monipuolisesti muutoksia muun muassa ohjelmointiin, arviointikriteereihin ja työskentelytapoihin. Kommentit luokiteltiin vahvoihin, keskivahvoihin ja heikkoihin muutosehdotuksiin niihin annettujen kommenttien lukumäärän ja argumenttien monipuolisuuden perusteella. Vahvoja muutosehdotuksia muodostui kuusi, keskivahvoja samoin kuusi ja heikkoja kahdeksan kappaletta. Muutosehdotuksia verrattiin opetussuunnitelmaluonnoksen ja lopullisen version välisiin eroihin eli pyrittiin perustelemaan opetussuunnitelmaan tehdyt muutokset muutosehdotusten avulla.
Tuloksia peilattiin deliberatiivisen demokratian käsitteeseen. Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että matematiikan oppiaineeseen annetut kommentit edesauttoivat lopullisen opetussuunnitelman muodostumista, eli noudattivat deliberaation periaatetta, vain kolmessa aihepiirissä: ohjelmoinnissa, yhteistoiminnallisessa oppimisessa sekä itseisarvon ja vastaluvun käsitteissä. Ohjelmoinnin sekä yhteistoiminnallisen oppimisen aihepiireihin ehdotetut muutokset toteutuivat lopullisissa perusteissa vain osittain, kun taas muutosehdotus itseisarvon ja vastaluvun käsitteiden siirtämisestä alakoulusta yläkoulun puolelle oli toteutunut sellaisenaan. Myös muihin kommenteista nostettuihin aihepiireihin oli tehty muutoksia, mutta tehdyt muutokset eivät olleet muutosehdotusten mukaisia.
Tuloksista voitiin nähdä, että kommentit eivät olleet itsenäisenä toimijana opetussuunnitelmaprosessissa eikä prosessin deliberatiivisuus näin ollen täysin toteutunut. Lisäksi tulosten perusteella voitiin päätellä, että keskustelufoorumi, jonka avulla kommentit kerättiin, ei ollut paras vaihtoehto aidon deliberatiivisen keskustelun kannalta. Seuraavan opetussuunnitelmaprosessin aikana tulee täten kiinnittää erityistä huomiota kommentointityökaluun, jos kommentoinnin merkitystä halutaan lisätä.