Taustamuuttujien vaikutus riskikäsityksiin ja käsitysten keskinäinen ristiriidattomuus
Laitila, Pekka (2017)
2017
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-02-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201702061084
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201702061084
Tiivistelmä
Kotitalouksien vakuuttamistarve ja vastuu eri riskeistä suojautumiseen on maailmalla yleisesti kasvussa. Tästä huolimatta yksilöiden ymmärrys merkittävimmistä riskeistä ja niiden vakuuttamisesta on suhteellisen heikkoa. Käytännössä monet tekijät vaikuttavat ihmisten riskiarvioihin. Vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa yksilöiden väliset erot ja kuinka arvioitavaa riskiä prosessoidaan. Myös riskin laadulliset ominaisuudet, siitä saatu informaatio ja muiden yhteisöön kuuluvien näkemykset vaikuttavat arvioihin. Etenkään maallikot eivät käytä hyväkseen kaikkea mahdollista informaatiota riskin arvioimisessa. Ihmisen havaitsemaa riskiä kutsutaankin subjektiiviseksi riskiksi tai riskikäsitykseksi.
Tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen ja siinä pyrittiin löytämään vastauksia kahteen asetettuun tutkimusongelmaan. Tutkimuksen ensisijaisena tarkoituksena oli kuvailla taustamuuttujien vaikutusta suomalaisten riskikäsityksiin. Tutkimuksen aineistona oli vuoden 2012 Vakuutustutkimuksen mikroaineisto. Vakuutustutkimuksessa haastatelluilta oli pyydetty monien kysymysten ohessa arvioimaan, kuinka tietyt riskit uhkaavat näiden hyvinvointia. Kysytyistä riskeistä valittiin tähän tutkimukseen tarkasteltaviksi vakuutuskelpoiset riskit. Valittujen taustamuuttujien vaikutuksia tarkasteltiin sekä yksittäisiin riskeihin että niistä muodostettuihin summamuuttujiin. Yksittäisten riskien kohdalla taustamuuttujien vaikutusta tutkittiin ordinaalisella logistisella regressioanalyysillä. Summamuuttujien kohdalla vaikutusta tutkittiin puolestaan varianssianalyysillä.
Tutkimuksen toisena tarkoituksena oli kuvailla käsitysten keskinäistä ristiriidattomuutta. Tarkoituksena oli tutkia, miltä osin taustamuuttujien vaikutukset olivat ristiriidattomia ja toisaalta miltä osin arvioiden vaihtelu eri riskien välillä oli ristiriidatonta. Ristiriidattomuutta arvioitiin vertailemalla subjektiivisia riskiarvioita saatavilla olevaan tilastotietoon.
Taustamuuttujista iän vaikutus riskikäsityksiin oli kaikkein selkeintä. Sekään ei silti selittänyt arvioista kovinkaan paljon. Vanhemmat ihmiset arvioivat riskit keskimäärin suuremmiksi kuin nuoremmat ihmiset. Asuinpaikkakunnan asukasmäärä selitti taustamuuttujista toiseksi eniten arvioiden vaihtelusta. Pienemmillä paikkakunnilla asuvat kokivat riskit suuremmiksi kuin suuremmilla paikkakunnilla asuvat. Muiden taustamuuttujien merkitys jäi kovin pieneksi. Henkilöriskejä aliarvioitiin suhteessa omaisuusriskeihin. Varsinkin alemmin koulutetut aliarvioivat henkilöriskejä ja miehet tapaturman riskiä. Kokonaisuudessaan erityisesti pitkäaikaisen sairauden riski arvioitiin melko pieneksi muihin riskeihin nähden. Henkilöriskien ja niistä erityisesti pitkäaikaisen sairauden riskin aliarvioimista selittänee osittain optimistinen harha. Toisaalta sairauksien saatetaan myös katsoa kuuluvan luonnollisena osana elämään ja tämän takia suhtautuminen niihin saattaa olla erilaista kuin suhtautuminen muihin riskeihin.
Tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen ja siinä pyrittiin löytämään vastauksia kahteen asetettuun tutkimusongelmaan. Tutkimuksen ensisijaisena tarkoituksena oli kuvailla taustamuuttujien vaikutusta suomalaisten riskikäsityksiin. Tutkimuksen aineistona oli vuoden 2012 Vakuutustutkimuksen mikroaineisto. Vakuutustutkimuksessa haastatelluilta oli pyydetty monien kysymysten ohessa arvioimaan, kuinka tietyt riskit uhkaavat näiden hyvinvointia. Kysytyistä riskeistä valittiin tähän tutkimukseen tarkasteltaviksi vakuutuskelpoiset riskit. Valittujen taustamuuttujien vaikutuksia tarkasteltiin sekä yksittäisiin riskeihin että niistä muodostettuihin summamuuttujiin. Yksittäisten riskien kohdalla taustamuuttujien vaikutusta tutkittiin ordinaalisella logistisella regressioanalyysillä. Summamuuttujien kohdalla vaikutusta tutkittiin puolestaan varianssianalyysillä.
Tutkimuksen toisena tarkoituksena oli kuvailla käsitysten keskinäistä ristiriidattomuutta. Tarkoituksena oli tutkia, miltä osin taustamuuttujien vaikutukset olivat ristiriidattomia ja toisaalta miltä osin arvioiden vaihtelu eri riskien välillä oli ristiriidatonta. Ristiriidattomuutta arvioitiin vertailemalla subjektiivisia riskiarvioita saatavilla olevaan tilastotietoon.
Taustamuuttujista iän vaikutus riskikäsityksiin oli kaikkein selkeintä. Sekään ei silti selittänyt arvioista kovinkaan paljon. Vanhemmat ihmiset arvioivat riskit keskimäärin suuremmiksi kuin nuoremmat ihmiset. Asuinpaikkakunnan asukasmäärä selitti taustamuuttujista toiseksi eniten arvioiden vaihtelusta. Pienemmillä paikkakunnilla asuvat kokivat riskit suuremmiksi kuin suuremmilla paikkakunnilla asuvat. Muiden taustamuuttujien merkitys jäi kovin pieneksi. Henkilöriskejä aliarvioitiin suhteessa omaisuusriskeihin. Varsinkin alemmin koulutetut aliarvioivat henkilöriskejä ja miehet tapaturman riskiä. Kokonaisuudessaan erityisesti pitkäaikaisen sairauden riski arvioitiin melko pieneksi muihin riskeihin nähden. Henkilöriskien ja niistä erityisesti pitkäaikaisen sairauden riskin aliarvioimista selittänee osittain optimistinen harha. Toisaalta sairauksien saatetaan myös katsoa kuuluvan luonnollisena osana elämään ja tämän takia suhtautuminen niihin saattaa olla erilaista kuin suhtautuminen muihin riskeihin.