Katseen affektiivisuus : herätevastetutkimus
Ranta, Lotta (2017)
Ranta, Lotta
2017
Psykologian tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Psychology
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-02-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201702061082
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201702061082
Tiivistelmä
Katse on tärkeä osa sosiaalista vuorovaikutusta, ja toisen ihmisen katse aiheuttaa havaitsijassa sekä tiedostamattomia että tietoisia tunnereaktioita. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli affektiivisen alustamisen koeasetelmalla ja aivojen tapahtumasidonnaisia herätevasteita mittaamalla selvittää katsesuunnan aiheuttamia implisiittisiä affektiivisia reaktioita.
Affektiivisessa alustuskokeessa käytettiin alustusärsykkeinä erilaisia katsekuvia (suora katse, käännetty katse ja suljetut silmät) ja kohdeärsykkeinä positiivisia ja negatiivisia sanoja. Tutkittavien tehtävänä oli luokitella sanojen valenssi mahdollisimman nopeasti ja tarkasti. Alustuskokeen aikana mitattiin herätevasteita, joiden avulla voitiin selvittää, missä vaiheessa sanojen prosessointia katseärsykkeet vaikuttivat sanojen käsittelyyn. Lisäksi alustuskokeessa mitattiin reaktioaikoja ja erillisessä kokeen osassa eksplisiittisiä arvioita eri katsesuuntien valenssista ja virittävyydestä.
Herätevastetuloksissa affektiivinen alustusvaikutus ilmeni N170-herätevastekomponentissa ja katseen suunta vaikutti myös LPC-vasteiden suuruuksiin. N170-vasteet olivat suurempia positiivisille sanoille ja LPC-vasteet negatiivisille sanoille suoran katseen kuin suljettujen silmien esittämisen jälkeen. Reaktioaikatulokset tukivat näitä herätevastetuloksia siten, että positiiviset sanat tunnistettiin nopeammin suoran katseen kuin suljettujen silmien esittämisen jälkeen. Yhdessä alustuskokeen herätevaste- ja reaktioaikatulokset tukivat hypoteesia siitä, että suora katse oli suljettuja silmiä affektiivisesti kongruentimpi positiivisten sanojen kanssa ja inkongruentimpi negatiivisten sanojen kanssa. Lisäksi eksplisiittiset arviot suoran katseen ja suljettujen silmien valenssista olivat hypoteesien mukaisesti päinvastaiset kuin implisiittiset reaktiot: suora katse arvioitiin vähemmän positiiviseksi kuin suljetut silmät.
Affektiivisen alustuskokeen herätevaste- ja reaktioaikatulokset yhdessä osoittavat, että suora katse aiheutti implisiittisesti mitattuna positiivisemman reaktion kuin suljetut silmät. Tämä affektiivinen alustusvaikutus ilmeni jo varhaisessa vaiheessa sanojen prosessointia (N170), ja katseen suunta vaikutti sanojen käsittelyyn myös myöhäisemmässä vaiheessa sanojen prosessointia (LPC). Mahdollisesti suoran katseen sosiaalisen palkitsevuuden vuoksi toisen ihmisen kohti suunnattu katse herätti havaitsijassa automaattisesti positiivisemman reaktion kuin suljetut silmät.
Affektiivisessa alustuskokeessa käytettiin alustusärsykkeinä erilaisia katsekuvia (suora katse, käännetty katse ja suljetut silmät) ja kohdeärsykkeinä positiivisia ja negatiivisia sanoja. Tutkittavien tehtävänä oli luokitella sanojen valenssi mahdollisimman nopeasti ja tarkasti. Alustuskokeen aikana mitattiin herätevasteita, joiden avulla voitiin selvittää, missä vaiheessa sanojen prosessointia katseärsykkeet vaikuttivat sanojen käsittelyyn. Lisäksi alustuskokeessa mitattiin reaktioaikoja ja erillisessä kokeen osassa eksplisiittisiä arvioita eri katsesuuntien valenssista ja virittävyydestä.
Herätevastetuloksissa affektiivinen alustusvaikutus ilmeni N170-herätevastekomponentissa ja katseen suunta vaikutti myös LPC-vasteiden suuruuksiin. N170-vasteet olivat suurempia positiivisille sanoille ja LPC-vasteet negatiivisille sanoille suoran katseen kuin suljettujen silmien esittämisen jälkeen. Reaktioaikatulokset tukivat näitä herätevastetuloksia siten, että positiiviset sanat tunnistettiin nopeammin suoran katseen kuin suljettujen silmien esittämisen jälkeen. Yhdessä alustuskokeen herätevaste- ja reaktioaikatulokset tukivat hypoteesia siitä, että suora katse oli suljettuja silmiä affektiivisesti kongruentimpi positiivisten sanojen kanssa ja inkongruentimpi negatiivisten sanojen kanssa. Lisäksi eksplisiittiset arviot suoran katseen ja suljettujen silmien valenssista olivat hypoteesien mukaisesti päinvastaiset kuin implisiittiset reaktiot: suora katse arvioitiin vähemmän positiiviseksi kuin suljetut silmät.
Affektiivisen alustuskokeen herätevaste- ja reaktioaikatulokset yhdessä osoittavat, että suora katse aiheutti implisiittisesti mitattuna positiivisemman reaktion kuin suljetut silmät. Tämä affektiivinen alustusvaikutus ilmeni jo varhaisessa vaiheessa sanojen prosessointia (N170), ja katseen suunta vaikutti sanojen käsittelyyn myös myöhäisemmässä vaiheessa sanojen prosessointia (LPC). Mahdollisesti suoran katseen sosiaalisen palkitsevuuden vuoksi toisen ihmisen kohti suunnattu katse herätti havaitsijassa automaattisesti positiivisemman reaktion kuin suljetut silmät.