Uuden teknologian käyttöönottoon vaikuttavia tekijöitä kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä - case Movendos
Toivo, Nelli (2017)
Toivo, Nelli
2017
Terveystieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-01-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201702061080
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201702061080
Tiivistelmä
Palveluiden digitalisaatio on alati kasvava trendi lähes jokaisella sektorilla. Etenkin sosiaali- ja terveyspalveluissa kehitystä kohtaan on asetettu suuria odotuksia ja se nähdään ratkaisuna useisiin paikallisiin ja kansallisiin ongelmiin, joita palvelut kohtaavat. Tässä tutkielmassa tarkastellaan laadullisen aineiston kautta, millaiset asiat nousivat esille uuden digitaalisen palvelun Movendosin käyttöönoton yhteydessä kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kiinnostuneita oltiin etenkin käyttöönottoa haittaavista tekijöistä. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja aineisto analysoidaan teoriaohjautuvalla sisällönanalyysillä.
Tutkimusjoukkona ovat Tampereen kaupungin yksiköt sekä Espoon, Eurajoen sekä Helsingin yksiköt, joissa Movendos järjestelmää käytettiin. Näihin kuuluu terveydenhuollon palvelut, työllisyydenhoidon palvelut sekä liikuntapalvelut. Haastatteluihin osallistuivat sekä yksiköiden työntekijät, joille oli luotu tunnukset Movendosiin että yksiköiden esimiehet, jotka vastasivat Movendosin implementoinnista yksikköön, tutkimusjoukon kokonaismäärä oli 53. Haastattelut tehtiin pääasiassa puhelimitse, jonka aikana samanaikaisesti kirjoitettiin haastattelua ylös Word tiedostoon. Yhdessä tapauksessa haastateltava oli kirjallisesti vastannut kysymyksiin sähköpostin kautta.
Haastatteluissa esille nousi ristiriitoja sen suhteen, keille Movendosia kannattaa tarjota palveluissa, koskien muun muassa asiakkaiden ikää. Teknologian ja organisaation työntekijöiden ja toiminnan välillä oli myös ristiriitoja. Useissa tapauksissa työntekijät kokivat, että Movendos ei ollut heidän työtään varten tai, että heillä ei ollut aikaa perehtyä ja käyttää Movendosia. Myös monet johdon vähäiseen tukeen ja koordinointiin liittyvät seikat nousivat esteiksi käyttöönotossa.
Tämä tutkimus antaa näyttöä sille, että teknologian käyttöönotossa on yhäkin parannettavaa ja tähän olisikin aktiivisesti tartuttava. Yleisesti voidaan todeta, että käyttöönoton tekemiseen ja käytäntöihin tutustuminen olisi aiheellista vastuussa olevilta esimiehiltä. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä organisaation sisäisiin haasteisiin ja sen toiminnan muovaamiseen implementointia tukevalla tavalla esimerkiksi takaamalla ajallisia resursseja uuden teknologian harjoitteluun ja käyttöön.
Tutkimusjoukkona ovat Tampereen kaupungin yksiköt sekä Espoon, Eurajoen sekä Helsingin yksiköt, joissa Movendos järjestelmää käytettiin. Näihin kuuluu terveydenhuollon palvelut, työllisyydenhoidon palvelut sekä liikuntapalvelut. Haastatteluihin osallistuivat sekä yksiköiden työntekijät, joille oli luotu tunnukset Movendosiin että yksiköiden esimiehet, jotka vastasivat Movendosin implementoinnista yksikköön, tutkimusjoukon kokonaismäärä oli 53. Haastattelut tehtiin pääasiassa puhelimitse, jonka aikana samanaikaisesti kirjoitettiin haastattelua ylös Word tiedostoon. Yhdessä tapauksessa haastateltava oli kirjallisesti vastannut kysymyksiin sähköpostin kautta.
Haastatteluissa esille nousi ristiriitoja sen suhteen, keille Movendosia kannattaa tarjota palveluissa, koskien muun muassa asiakkaiden ikää. Teknologian ja organisaation työntekijöiden ja toiminnan välillä oli myös ristiriitoja. Useissa tapauksissa työntekijät kokivat, että Movendos ei ollut heidän työtään varten tai, että heillä ei ollut aikaa perehtyä ja käyttää Movendosia. Myös monet johdon vähäiseen tukeen ja koordinointiin liittyvät seikat nousivat esteiksi käyttöönotossa.
Tämä tutkimus antaa näyttöä sille, että teknologian käyttöönotossa on yhäkin parannettavaa ja tähän olisikin aktiivisesti tartuttava. Yleisesti voidaan todeta, että käyttöönoton tekemiseen ja käytäntöihin tutustuminen olisi aiheellista vastuussa olevilta esimiehiltä. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä organisaation sisäisiin haasteisiin ja sen toiminnan muovaamiseen implementointia tukevalla tavalla esimerkiksi takaamalla ajallisia resursseja uuden teknologian harjoitteluun ja käyttöön.