Sota ja vanhemmuus: Trauman yhteys äidin mielikuviin ja vuorovaikutukseen lapsen kanssa
Ruotsalainen, Iiris (2017)
2017
Psykologian tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Psychology
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-02-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201702061078
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201702061078
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin palestiinalaisten äitien sotatraumojen vaikutusta äiti lapsi-suhteeseen. Ensimmäinen tutkimuskysymys oli, miten äidin sotatraumat vaikuttavat syntymää edeltävään kiintymykseen. Toinen tutkimuskysymys oli, miten äidin sotatraumat vaikuttavat äidin mielikuviin lapsestaan. Kolmas tutkimuskysymys oli, miten äidin sotatraumat vaikuttavat äidin ja lapsen väliseen emotionaaliseen saatavuuteen.
Tutkimus on osa Gaza Infant Study -tutkimusta. Aineisto koostuu 508:sta Gazan alueella elävästä palestiinalaisesta naisesta, jotka olivat tutkimuksen alussa toisella kolmanneksella raskaana. Ensimmäisessä tutkimusvaiheessa äideiltä kysyttiin sotatraumojen määrää ja syntymää edeltävää kiintymystä tulevaa lasta kohtaa. Lapsen synnyttyä selvitettiin äidin mielikuvia lapsesta ja vanhemmuudesta sekä vuorovaikutuksen emotionaalista saatavuutta. Taustamuuttujina tarkasteltiin taloudellista tilannetta, raskauden suunnitelmallisuutta sekä sitä, oliko äidillä aiempia lapsia. Analysointiin käytettiin hierarkkista regressioanalyysiä, jossa ensimmäisellä askeleella olivat taustamuuttujat ja toisella sotatraumojen määrä.
Tutkimuksen mukaan suurempi sotatraumojen määrä johtaa yhdessä suunnitellun raskauden ja lapsen esikoisuuden kanssa parempaan syntymää edeltävään kiintymykseen. Suurempi sotatraumojen määrä ja aiemmat lapset johtavat äidin mielikuviin pelokkuudesta, avuttomuudesta ja emotionaalisesta ahdingosta vanhempana.
Tutkimus antaa tärkeää ja osittain uutta tietoa sotaoloissa elävien äitien tavasta suhtautua lapseensa erityisesti syntymää edeltävän kiintymyksen osalta. Jatkossa tulisi pyrkiä parantamaan mittareiden luotettavuutta ja tutkimaan, miten traumaperäinen stressihäiriö tai sotatraumojen luonne vaikuttavat yhteyksiin.
Tutkimus on osa Gaza Infant Study -tutkimusta. Aineisto koostuu 508:sta Gazan alueella elävästä palestiinalaisesta naisesta, jotka olivat tutkimuksen alussa toisella kolmanneksella raskaana. Ensimmäisessä tutkimusvaiheessa äideiltä kysyttiin sotatraumojen määrää ja syntymää edeltävää kiintymystä tulevaa lasta kohtaa. Lapsen synnyttyä selvitettiin äidin mielikuvia lapsesta ja vanhemmuudesta sekä vuorovaikutuksen emotionaalista saatavuutta. Taustamuuttujina tarkasteltiin taloudellista tilannetta, raskauden suunnitelmallisuutta sekä sitä, oliko äidillä aiempia lapsia. Analysointiin käytettiin hierarkkista regressioanalyysiä, jossa ensimmäisellä askeleella olivat taustamuuttujat ja toisella sotatraumojen määrä.
Tutkimuksen mukaan suurempi sotatraumojen määrä johtaa yhdessä suunnitellun raskauden ja lapsen esikoisuuden kanssa parempaan syntymää edeltävään kiintymykseen. Suurempi sotatraumojen määrä ja aiemmat lapset johtavat äidin mielikuviin pelokkuudesta, avuttomuudesta ja emotionaalisesta ahdingosta vanhempana.
Tutkimus antaa tärkeää ja osittain uutta tietoa sotaoloissa elävien äitien tavasta suhtautua lapseensa erityisesti syntymää edeltävän kiintymyksen osalta. Jatkossa tulisi pyrkiä parantamaan mittareiden luotettavuutta ja tutkimaan, miten traumaperäinen stressihäiriö tai sotatraumojen luonne vaikuttavat yhteyksiin.