Argumentointi ja argumentointivirheet verkkokeskusteluissa
Välimaa, Riikka (2017)
2017
Suomen kielen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Finnish Language
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-02-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201702031077
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201702031077
Tiivistelmä
Tässä työssä tutkitaan argumentointia verkkokeskusteluissa. Tutkimuksen päätavoitteina on selvittää, millaisilla argumenteilla omaa kantaa verkkokeskusteluissa perustellaan ja millaisia argumentointivirheitä tehdään.
Aineistona on viisi yhtenäistä keskustelua, jotka on poimittu neljältä eri keskustelufoorumilta, neljästä eri keskusteluketjusta. Keskusteluista on poimittu peräkkäisiä kommentteja yhteensä 500 kappaletta valikoimatta niitä sisällön mukaan. Aineistoon valikoituneet kommentit on kirjoitettu vuosien 2002 2016 aikana, suurin osa 2010-luvulla. Tutkittavana olevien verkkokeskustelujen aiheena on, pitäisikö kannabis laillistaa Suomessa.
Tutkimus on toteutettu siirtämällä kommentit manuaalisesti taulukko-ohjelmaan, jossa niitä on luokiteltu useilla kriteereillä. Kommenteista tutkittiin sitä, mikä väite niissä esitetään, miten monta argumenttirakennetta niissä esitetään väitteen tueksi, millaisia esitetyt argumenttirakenteet ovat, millaisia argumentointivirheitä tehdään ja miten usein virheitä tehdään. Kommentit jaettiin kahteen ryhmään, lyhyisiin ja keskipitkiin sekä huomattavan pitkiin kommentteihin, joita tarkasteltiin erikseen.
Deskriptiivinen tutkimus osoittaa, että verkkokeskustelun kommenteissa, joissa esitetään väite, sitä perustellaan keskimäärin 1,6 erilaisella argumentilla. Niissä kommenteissa, jotka sisältävät argumentointia, tehdään keskimäärin 0,95 argumentointivirhettä. Pitkissä kommenteissa argumenttirakenteita käsitellään monipuolisemmin ja niissä tehdään merkkimäärään suhteutettuna vähemmän virheitä kuin lyhyemmissä kommenteissa.
Pro gradu -tutkielman tulokset osoittavat, että verkkokeskusteluissa toisaalta perustellaan omia näkemyksiä monelta eri kantilta, mutta toisaalta myös tehdään paljon argumentointivirheitä. Tutkimus näyttää, että verkkokeskusteluista voi saada monipuolisesti ajatuksia erilaisten näkemysten tueksi, mutta se osoittaa myös mediakriittisyyden olevan tarpeen verkkokeskusteluita luettaessa.
Aineistona on viisi yhtenäistä keskustelua, jotka on poimittu neljältä eri keskustelufoorumilta, neljästä eri keskusteluketjusta. Keskusteluista on poimittu peräkkäisiä kommentteja yhteensä 500 kappaletta valikoimatta niitä sisällön mukaan. Aineistoon valikoituneet kommentit on kirjoitettu vuosien 2002 2016 aikana, suurin osa 2010-luvulla. Tutkittavana olevien verkkokeskustelujen aiheena on, pitäisikö kannabis laillistaa Suomessa.
Tutkimus on toteutettu siirtämällä kommentit manuaalisesti taulukko-ohjelmaan, jossa niitä on luokiteltu useilla kriteereillä. Kommenteista tutkittiin sitä, mikä väite niissä esitetään, miten monta argumenttirakennetta niissä esitetään väitteen tueksi, millaisia esitetyt argumenttirakenteet ovat, millaisia argumentointivirheitä tehdään ja miten usein virheitä tehdään. Kommentit jaettiin kahteen ryhmään, lyhyisiin ja keskipitkiin sekä huomattavan pitkiin kommentteihin, joita tarkasteltiin erikseen.
Deskriptiivinen tutkimus osoittaa, että verkkokeskustelun kommenteissa, joissa esitetään väite, sitä perustellaan keskimäärin 1,6 erilaisella argumentilla. Niissä kommenteissa, jotka sisältävät argumentointia, tehdään keskimäärin 0,95 argumentointivirhettä. Pitkissä kommenteissa argumenttirakenteita käsitellään monipuolisemmin ja niissä tehdään merkkimäärään suhteutettuna vähemmän virheitä kuin lyhyemmissä kommenteissa.
Pro gradu -tutkielman tulokset osoittavat, että verkkokeskusteluissa toisaalta perustellaan omia näkemyksiä monelta eri kantilta, mutta toisaalta myös tehdään paljon argumentointivirheitä. Tutkimus näyttää, että verkkokeskusteluista voi saada monipuolisesti ajatuksia erilaisten näkemysten tueksi, mutta se osoittaa myös mediakriittisyyden olevan tarpeen verkkokeskusteluita luettaessa.