Yli 90-vuotiaiden vanhusten sosiaaliset suhteet mielenterveyttä tukemassa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata yli 90-vuotiaiden vanhusten kokemusta sosiaalisista suhteista mielenterveyttä tukevana asiana. Sosiaaliset suhteet oli rajattu ystävyys- ja naapuruussuhteiksi. Mielenterveyttä ja sen tukemista tarkasteltiin jatkumolla, joka sisälsi sekä tukea lisäävän että sitä vähentävän kokemuksen.

Tutkimusmenetelmäksi valittiin luonteeltaan laadullinen tutkimus. Valmis aineisto oli osa Tervaskannot 90 + -tutkimuskokonaisuutta, jota koordinoi Gerontologian tutkimuskeskus. Tässä tutkimuksessa käytettiin vuonna 2012 kerättyjä elämäntarinahaastatteluja. Aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä ja sitä varten laadittiin analyysirunko. Analyysirunko johdettiin teoriasta huomioiden vanhuus elämänvaiheena ja sosiaalisten suhteiden merkitys mielenterveyteen.

Tässä tutkimuksessa sosiaalisten suhteiden tukea vanhuksen mielenterveydelle tarkasteltiin neljän mielenterveyteen vaikuttavan osa-alueen kautta. Nämä olivat terveys ja toimintakyky, muutokset ja resilienssi, elämän tarkoituksellisuus sekä minäkäsitys. Tutkimuksen keskeisten tulosten mukaan sosiaalisten suhteiden tuki vanhusten mielenterveydelle ilmeni vastavuoroisena avun antamisena, ystävien tai naapurien konkreettisena apuna, vanhuksen sisäisenä luottamuksen kokemuksena, vanhuksen kokemuksena ystävien ja naapureiden tärkeydestä, kanssakäymisenä ystävien ja naapureiden kanssa ja henkilökohtaisen tilan kunnioittamisena. Sosiaalisten suhteiden tukea vanhusten mielenterveydelle vähensivät ystävyys- ja naapuruussuhteiden menettäminen, vanhuksen omat valinnat olla ottamatta vastaan sosiaalisten suhteiden tarjoamaa tukea sekä vuorovaikutuksen toimimattomuus ystävien ja naapureiden kesken.

Tutkimuksen tulokset vahvistivat ymmärrystä sosiaalisten suhteiden tärkeydestä ja syvensivät tietoutta tavoista, jolla ystävyys- ja naapuruussuhteet tukevat yli 90-vuotiaiden vanhusten mielenterveyttä. Hoitotyössä tärkeää on huomioida kokemuksena vastavuoroisen avun antamisen merkityksellisyys vanhukselle itselleen ja suoda vanhuksille luovia mahdollisuuksia oman terveytensä ja toimintakykynsä rajoissa auttaa toisia. Ystävyys- ja naapuruussuhteissa sekä hakeutumisessa yhteisöllisiin tilanteisiin oleellista on vanhusten kyky ja itseluottamus omiin vuorovaikutustaitoihin. Mikäli itseluottamusta ei ole, hoitajilta vaaditaan kannustuksen ja yksilöllisen ohjauksen lisäksi avointa keskustelua vanhusten kanssa, jotta he eivät rajaisi pois mahdollisuuksiaan sosiaaliseen tukeen. Myös asumismuodon vaikutuksista sairauksien hoitoon ja ikääntymiseen tulisi hoitotyössä keskustella riittävän ajoissa. Tämä edesauttaisi vanhuksen omaa pohdintaa ja tarvittavaa päätöstä mahdollisesta muutoksesta sekä sen kokemista myönteisenä.

ABSTRACT

Social relationships supporting mental health of the oldest old over 90-years old

The Purpose of this study was to describe in what way social relationships support the elderly's mental health. In this study, the elderly were over 90 years. The social relationships were restricted to friends and neighbours. Mental health and its support were considered as a continuum, which included experiences that increased and decreased support.

The study had a qualitative approach. Face-to-face interviews from Vitality 90+ Study were used as research material. The Interviews were carried out in 2012. Vitality 90+ Study is a multidisciplinary project focusing on the oldest old and it is co-ordinated by Gerontology Research Center. The research material was analysed with deductive content analysis. Categorization matrix was based on knowledge and theory about social relationships, old age and mental health.

In this study, the support of social relationships for the elderly's mental health was examined through four areas of life, which affect mental health. The four main categories were Health and functional capacity, Changes and resilience, Meaningfulness of life and Perception of oneself. The essential findings indicate that the support of social relationships for mental health of the elderly manifested in many ways. For example, mutual assistance, concrete aid, internal experience of trust, experiences of the importance of friends and neighbours, honouring personal space and in general being in contact with friends and neighbours. The support of social relationships for the mental health of the elderly was decreased due to loss of friendship and neighbourly relations, an elderly person's own choices not to accept the possibility of social relationship to provide support and interaction difficulties among friends and neighbours.

The results of the study confirmed the understanding of the importance of social relationships and deepened the knowledge of in what way friendship and neighbourly relations support mental health for the elderly over 90 years. In nursing, it is very important to realize how meaningful reciprocity is for the elderly themselves. It is important to give elderly opportunities to help each other, taking into consideration their health and functional capacity. When interacting with friends and neighbours the elderly's skills for interaction and trust in their own ability are essential. If they do not trust their own interaction skills, they might reject possibilities to get support from their friends or neighbours. In that case, nurses should encourage, and guide them individually and discuss with them openly. In nursing, it is also important to discuss ageing, living possibilities and treatment of disease in the early stage. That way the elderly can make decisions themselves and be satisfied with them.