Tie Inariin : tapaustutkimus Uusi Inari -työryhmän journalistisesta taustatyöskentelystä 2013-2015 ennen julkaisutoiminnan aloittamista
Ruokoski, Vilma (2017)
2017
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-01-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201702011074
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201702011074
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen Uusi Inari -verkkopaikallislehtiprojektin työryhmän taustatyöskentelyä vuosina 2013-2015 ennen varsinaisen julkaisutoiminnan aloittamista. Haluan selvittää, millaisia tietolähteitä työryhmä hyödynsi taustatyöskentelyssään, miten taustatietoa jaettiin työryhmän jäsenten kesken sekä millaisia erilaisia vaiheita taustatyöskentelystä voidaan erottaa. Lähestyn asiaa työryhmän jäsenten näkökulmasta.
Tutkimusaihe on tärkeä, koska journalistista tiedonhankintaa on tutkittu taustatyöskentelyn näkökulmasta niukasti. Näin on siitäkin huolimatta, että tiedonhankintatutkimuksessa journalistien tiedonhankinta on ollut suosittu tutkimuskohde, ja tiedonhankintaa pidetään keskeisenä vaiheena toimittajan työprosessissa. Tutkimukseni valottaa journalismintutkimuksissa vähälle huomiolle jäänyttä työskentelyvaihetta, ja havaintoni ovat mielenkiintoisia myös tiedonhankintatutkimuksen näkökulmasta.
Tutkimusotteeni on laadullinen, ja tutkimukseni aineisto koostuu pääosin Uusi Inari -työryhmän tuottamista, pilvipalveluun tallennetuista dokumenteista ja salaisen sosiaalisen median ryhmän keskusteluista. Aineisto on ainutlaatuinen ja vain työryhmän jäsenten käytettävissä. Olen tehnyt aineistosta poimintoja, jotka perustuvat osittain omaan kokemukseeni. Taustatyöskentelyn kuvailussa ja jäsentelyssä käytän kahta eri mallia, joista toinen erittelee tiedonetsijän tietolähteitä ja toinen kuvaa uuden tiedon luomisen prosessia. Tutkimukseni lopuksi kokoan keskeiset havaintoni journalistista taustatyöskentelyä koskeviksi vinkeiksi.
Uusi Inari -työryhmän journalistisessa taustatyöskentelyssä hyödynsimme niin epämuodollisia, institutionaalisia kuin datatyökaluihinkin perustuvia tietolähteitä. Niiden käyttö painottui eri tavoin taustatyöskentelyn eri vaiheissa, ja esimerkiksi haastatteluja työryhmämme käytti tiedonhankintaan vasta taustatyöskentelyn viimeisessä vaiheessa. Jaoimme tietoa sekä kasvotusten kokouksissa että teknologiavälitteisesti sosiaalisen median ryhmässä ja pilvipalvelussa. Kirjallinen tiedon kokoaminen ja käsittely edistivät uuden tiedon luomista ja taustatyöskentelyn etenemistä. Työryhmän taustatyöskentely eteni kolmessa eri vaiheessa, joissa tietolähteet monipuolistuivat sitä mukaa kun työryhmä hankki yhä yksityiskohtaisempaa tietoa.
Tutkimukseni perusteella Uusi Inari -työryhmän taustatyöskentelyä luonnehtii monipuolinen lähteiden käyttö, minkä lisäksi taustatyöskentelyssä erottuu kolme vaihetta. Niistä jokainen rakentuu edeltävän vaiheen varaan. Työryhmän taustatyöskentelyssä oli havaittavissa perinteisen journalistisen työprosessin rutiineja, mutta tiedonhankinta tapahtui tavallista jutuntekoa useammissa vaiheissa. Erityisesti tiedonhankinnan varhaisissa vaiheissa suosittiin vaivattomia tiedonhankinnan tapoja. Tutkimukseni yksi opetus on, että journalistisissa projekteissa kannattaa kiinnittää huomiota riittävään taustatyöskentelyyn, ja pyrkiä käyttämään tiedonjaon mahdollisuuksia monipuolisesti. Tulevassa tutkimuksessa on huomioitava kehittyvän viestintä- ja mediateknologian vaikutukset journalistiseen tiedonhankintaan.
Tutkimusaihe on tärkeä, koska journalistista tiedonhankintaa on tutkittu taustatyöskentelyn näkökulmasta niukasti. Näin on siitäkin huolimatta, että tiedonhankintatutkimuksessa journalistien tiedonhankinta on ollut suosittu tutkimuskohde, ja tiedonhankintaa pidetään keskeisenä vaiheena toimittajan työprosessissa. Tutkimukseni valottaa journalismintutkimuksissa vähälle huomiolle jäänyttä työskentelyvaihetta, ja havaintoni ovat mielenkiintoisia myös tiedonhankintatutkimuksen näkökulmasta.
Tutkimusotteeni on laadullinen, ja tutkimukseni aineisto koostuu pääosin Uusi Inari -työryhmän tuottamista, pilvipalveluun tallennetuista dokumenteista ja salaisen sosiaalisen median ryhmän keskusteluista. Aineisto on ainutlaatuinen ja vain työryhmän jäsenten käytettävissä. Olen tehnyt aineistosta poimintoja, jotka perustuvat osittain omaan kokemukseeni. Taustatyöskentelyn kuvailussa ja jäsentelyssä käytän kahta eri mallia, joista toinen erittelee tiedonetsijän tietolähteitä ja toinen kuvaa uuden tiedon luomisen prosessia. Tutkimukseni lopuksi kokoan keskeiset havaintoni journalistista taustatyöskentelyä koskeviksi vinkeiksi.
Uusi Inari -työryhmän journalistisessa taustatyöskentelyssä hyödynsimme niin epämuodollisia, institutionaalisia kuin datatyökaluihinkin perustuvia tietolähteitä. Niiden käyttö painottui eri tavoin taustatyöskentelyn eri vaiheissa, ja esimerkiksi haastatteluja työryhmämme käytti tiedonhankintaan vasta taustatyöskentelyn viimeisessä vaiheessa. Jaoimme tietoa sekä kasvotusten kokouksissa että teknologiavälitteisesti sosiaalisen median ryhmässä ja pilvipalvelussa. Kirjallinen tiedon kokoaminen ja käsittely edistivät uuden tiedon luomista ja taustatyöskentelyn etenemistä. Työryhmän taustatyöskentely eteni kolmessa eri vaiheessa, joissa tietolähteet monipuolistuivat sitä mukaa kun työryhmä hankki yhä yksityiskohtaisempaa tietoa.
Tutkimukseni perusteella Uusi Inari -työryhmän taustatyöskentelyä luonnehtii monipuolinen lähteiden käyttö, minkä lisäksi taustatyöskentelyssä erottuu kolme vaihetta. Niistä jokainen rakentuu edeltävän vaiheen varaan. Työryhmän taustatyöskentelyssä oli havaittavissa perinteisen journalistisen työprosessin rutiineja, mutta tiedonhankinta tapahtui tavallista jutuntekoa useammissa vaiheissa. Erityisesti tiedonhankinnan varhaisissa vaiheissa suosittiin vaivattomia tiedonhankinnan tapoja. Tutkimukseni yksi opetus on, että journalistisissa projekteissa kannattaa kiinnittää huomiota riittävään taustatyöskentelyyn, ja pyrkiä käyttämään tiedonjaon mahdollisuuksia monipuolisesti. Tulevassa tutkimuksessa on huomioitava kehittyvän viestintä- ja mediateknologian vaikutukset journalistiseen tiedonhankintaan.