Effect of Consuming Small-Quantity Lipid-based Nutrient Supplements on Breast Milk, Energy and Nutrient Intake and the Association Between Amount of Breast Milk Intake and Growth and Development of Malawian Rural Children

Abstract

Lisäravinnon vaikutus lasten saaman rintamaidon määrään ja yhteydet kasvuun ja kehitykseen Malawissa

Maailmanlaajuisesti lyhytkasvuisten lasten osuus on vähentynyt ja on nyt 27 prosenttia. Malawissa ei ole tapahtunut merkittävää edistymistä vaan 37 prosenttia alle viisivuotiaista lapsista on ikäänsä nähden lyhytkasvuisia. Eräs lyhytkasvuisuutta lisäävä tekijä Malawissa on se, että rintaruokinta ja lisäruokinta eivät tue lasten kasvua parhaalla mahdollisella tavalla. Kuitenkin puuttuu tutkimustietoa siitä, kuinka alle 6 kuukauden ikäisen lapsen saaman rintamaidon määrä vaikuttaa kasvuun ja kehykseen myöhemmällä iällä.

Tällä tutkimuksella oli neljä tavoitetta. Kaksi ensimmäistä liittyy SQ-LNS (small-quantity lipid-based nutrient supplement) – lisäravinnon antamiseen. Selvitin lisäravinnon vaikutusta lapsen saaman rintamaidon ja lapsen saaman energian ja ravinteiden määrään. Kolmas tavoite oli selvittää muita tekijöitä, jotka vaikuttavat lapsen saaman rintamaidon määrään ja neljäs tavoite käsitteli sitä, miten rintamaidon määrä on yhteydessä 9-18 kuukauden ikäisten lasten kasvuun ja kehitykseen. Mittasimme lapsen saaman rintamaidon määrää äidin juoman raskasvety-liuoksen perusteella ja ravinnon määrää 24-tunnin raportoinnilla (24 hour dietary recall method). Lapsen kehityksen arvioimiseen sovellettin kahta vakiintunutta tutkimusmenetelmää (Kilifi Developmental Inventory ja MacArthur-Bates Communicative Development Inventory). Tutkimus toteutettiin Mangochin läänissä, Malawissa, eteläisessä Afrikassa.

Rintamaidon määrä 9-10 kuukauden ikäisillä lapsilla ei ollut tilastollisesti merkitsevästi erilainen lisäravintoa saaneilla ja verrokeilla. Sen sijaan SQ-LNS lisäravintoa saaneiden lasten energian, proteiinin ja rasvojen saanti oli tilastollisesti merkitsevästi suurempaa kuin verrokkiryhmän lasten. Emme kuitenkaan havainneet eroja lasten muista ruuista saaman energian ja ravinteiden osuudessa, joten tutkimuksessa annettu lisäravinto ei vähentänyt lasten ruokkimista paikallisesti valmistetuilla ruuilla.

Lapsen paino ja äidin pituus, ikä ja koulutuksen määrä ennustivat lapsen saaman rintamaidon määrää. Arvioitaessa rintamaidon määrän ja kasvun ja kehityksen yhteyttä usean selittäjän regressiolla, 9-10 kuukauden ikäisen lapsen saama rintamaidon määrä ei ollut tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kasvuun 12 ja 18 kuukauden välissä tai kehitykseen 18 kuukauden iässä. Rintamaidon määrä oli kuitenkin yhteydessä lapsen pituuteen (length for age z score) 12 kuukauden iässä.

Johtopäätöksenä totean, että SQ-LNS-lisäravinteen lisääminen lapsen ruokavalion ei vähentänyt lapsen saamaan rintamaidon määrää 9-10 kuukauden iässä tai korvannut tämän ikäisille lapsille tarjottavia muita ruokia. Lasten saama rintamaidon määrä ei myöskään ollut yhteydessä heidän kasvuunsa tai kehitykseensä varhaislapsuudessa. Lapsen saaman rintamaidon pääasiallisia ennustavia tekijöitä olivat hänen oma painonsa sekä äidin pituus, ikä ja koulutus. Tuloksiin perustuen mahdollisimman hyvän rintaruokinnan tukeminen ja edistäminen pitäisi pitää osana terveysvalistusta ja samalla kun parannetaan lasten lisäruokintaa SQ-LNS-tyyppisiä tuotteita käyttäen.

Intake of breast milk among 9–10 months old infants (n=359) was not significantly different between those supplemented with SQ-LNS at a dose ranging from 10 to 40g/d and infants in the control group who did not receive SQ-LNS. The overall mean (SD) and the mean (SD) daily breast milk intake of infants in the control arm was 752.0 (244) and 730.6 (226) g respectively. The differences (95% CIs) in mean intake of infants provided with 10, 20, or 40 g SQ-LNS/d, compared with controls, were +62 (-218, +143), +30 (-240, +99), and +2 (-268, +72) g/d, respectively. Children in the SQ-LNS intervention groups had significantly higher dietary energy, protein and fat intakes than those in the control group. However, no significant differences were observed in median intakes of energy from non-SQLNS complementary foods implying that SQ-LNSs increased intakes of energy and macronutrients without displacing locally available complementary foods.

To study the predictors of breast milk intake, path analysis was performed prior to conducting regression analysis, in order to establish potential causal relationships between variables. The regression analysis demonstrated that infant breast milk intake was significantly predicted by infant weight, and the following maternal factors, height, age and education. An increase in body weight of an infant by 1kg was associated with an increase in breast milk intake of 68g per day. On the other hand, an additional year spent in school by the mother was associated with a reduction in breast milk intake by about 11g per day. An increase in maternal age by a year was associated with a reduction in amount of breast milk intake by 6.5 grams, while an additional centimeter of maternal height was associated with an increase in breast milk intake by almost 7 grams. The association between breast milk amount and growth and development was assessed using both univariate and multiple regression analyses. In multiple regression, breast milk intake (g/d) at 9–10 months was not associated with either growth between 12 and 18 months or development at 18 months, but was positively associated with attained length for age-z score at 12 months.

In conclusion supplementation of complementary foods with SQ-LNS did not result in reduction in breast milk intake at 9–10 months of age and displacement of complementary foods among rural Malawian infants. Amount of breast milk intake during later infancy was not associated with growth and development in early childhood. Infant weight, maternal height, age and education were the main predictors of breast milk intake among Malawian infants.