Kirjallisuuskatsaus: sepelvaltimon trombikuorman mittaaminen valokerroskuvausta (optical coherence tomography, OCT) käyttäen ST-nousuinfarktipotilaiden välittömän pallolaajennuksen yhteydessä
Koistinen, Laura (2017)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Koistinen, Laura
2017
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Degree Programme in Medicine
Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta - Faculty of Medicine and Life Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2017-01-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201701261061
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201701261061
Kuvaus
Tutkielmaan liittyvä artikkeli / Article associated the thesis "Feasibility and repeatability of optical coherence tomographymeasurementsof pre-stent thrombus burden in patients with STEMI treated with primary PCI" published in European Heart Journal - Cardiovascular Imaging (2015) 16, 96-107, doi:10.1093/ehjci/jeu175
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin valokerroskuvauksen (OCT, optical coherence tomography) käyttökelpoisuutta ja toistettavuutta sepelvaltimonsisäisen trombikuorman kuvantamisessa STnousuinfarkti (STEMI) -potilailla välittömän pallolaajennuksen yhteydessä. Tavoitteena oli validoida luotettava menetelmä sepelvaltimonsisäisen trombikuorman määrän mittaamiseksi infarktin aiheuttaja-ahtaumassa.
Tutkimuksen potilaat kuuluivat kansainväliseen TOTAL (A randomized trial of routine aspiration ThrOmbecTomy with PCI versus PCI ALone in patients with STEMI undergoing primary PCI) -tutkimukseen, jossa verrattiin satunnaistetusti trombi-imua ja pallolaajennusta infarktisuonen avauksessa ennen stenttausta. TOTAL-tutkimuksen OCT-alaryhmästä valittiin 29 ensimmäistä potilasta, joiden yhteensä 8111:sta OCT-läpileikkauskuvasta analysoitiin useita muuttujia.
Valokerroskuvauksen käyttökelpoisuus (feasibility) trombikuorman (TK) mittaamisessa osoittautui hyväksi (86,2 %) sekä ennen stenttiä että sen jälkeen otetuissa kuvissa. Bland–Altman-analyysissä kahden tutkijan väliset (TK = 8.76 % ja 8.97 %, luottamusväli -2.6 – 2.2 %) ja saman tutkijan kahden eri mittauskerran väliset (TK = 8.06 % ja 7.35 %, luottamusväli -1.72 – 3.15 %) mittauserot olivat pieniä. Trombin aiheuttama OCT-signaalin attenuaatio haittasi ennen stenttiä otettujen kuvien tulkintaa odotettua vähemmän. Ennen stenttiä otetuista kuvista mitattu trombikuorma korreloi hyvin trombia sisältävien neljännesten kanssa (r = 0.97), mutta korrelaatio oli huonompi stentin asentamisen jälkeen mitatun aterotromboottisen kuorman kanssa (r = 0.54).
Valokerroskuvaus osoittautui luotettavaksi menetelmäksi trombikuorman määrittämiseen STEMI:n yhteydessä. Ennen stenttausta tehdyt mittaukset kuvaavat todennäköisesti erilaista biologista ilmiötä kuin stentin asentamisen jälkeiset. Tässä opinnäytetyössä kehitettyä mittausmenetelmää on onnistuneesti käytetty tutkittaessa trombi-imun vaikutusta jäljelle jäävän hyytymätukkeuman määrään ST-nousuinfarktipotilaiden välittömän pallolaajennuksen yhteydessä.
(Bhindi R, Kajander O.A., Sanjit J.S. ym. Culprit lesion thrombus burden after manual thrombectomy or percutaneous coronary intervention-alone in ST-segment elevation myocardial infarction: the optical coherence tomography sub-study of the TOTAL (ThrOmbecTomy versus PCI Alone) trial. Eur Heart J 2015; 36:1892-1900).
Tutkimuksen potilaat kuuluivat kansainväliseen TOTAL (A randomized trial of routine aspiration ThrOmbecTomy with PCI versus PCI ALone in patients with STEMI undergoing primary PCI) -tutkimukseen, jossa verrattiin satunnaistetusti trombi-imua ja pallolaajennusta infarktisuonen avauksessa ennen stenttausta. TOTAL-tutkimuksen OCT-alaryhmästä valittiin 29 ensimmäistä potilasta, joiden yhteensä 8111:sta OCT-läpileikkauskuvasta analysoitiin useita muuttujia.
Valokerroskuvauksen käyttökelpoisuus (feasibility) trombikuorman (TK) mittaamisessa osoittautui hyväksi (86,2 %) sekä ennen stenttiä että sen jälkeen otetuissa kuvissa. Bland–Altman-analyysissä kahden tutkijan väliset (TK = 8.76 % ja 8.97 %, luottamusväli -2.6 – 2.2 %) ja saman tutkijan kahden eri mittauskerran väliset (TK = 8.06 % ja 7.35 %, luottamusväli -1.72 – 3.15 %) mittauserot olivat pieniä. Trombin aiheuttama OCT-signaalin attenuaatio haittasi ennen stenttiä otettujen kuvien tulkintaa odotettua vähemmän. Ennen stenttiä otetuista kuvista mitattu trombikuorma korreloi hyvin trombia sisältävien neljännesten kanssa (r = 0.97), mutta korrelaatio oli huonompi stentin asentamisen jälkeen mitatun aterotromboottisen kuorman kanssa (r = 0.54).
Valokerroskuvaus osoittautui luotettavaksi menetelmäksi trombikuorman määrittämiseen STEMI:n yhteydessä. Ennen stenttausta tehdyt mittaukset kuvaavat todennäköisesti erilaista biologista ilmiötä kuin stentin asentamisen jälkeiset. Tässä opinnäytetyössä kehitettyä mittausmenetelmää on onnistuneesti käytetty tutkittaessa trombi-imun vaikutusta jäljelle jäävän hyytymätukkeuman määrään ST-nousuinfarktipotilaiden välittömän pallolaajennuksen yhteydessä.
(Bhindi R, Kajander O.A., Sanjit J.S. ym. Culprit lesion thrombus burden after manual thrombectomy or percutaneous coronary intervention-alone in ST-segment elevation myocardial infarction: the optical coherence tomography sub-study of the TOTAL (ThrOmbecTomy versus PCI Alone) trial. Eur Heart J 2015; 36:1892-1900).