Kuntasektorilla toimivien hoitotyön johtajien johtamisosaaminen ja sen muutos
Kantanen, Kati (2017)
Kantanen, Kati
Tampere University Press
2017
Hoitotiede - Nursing Science
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2017-02-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0341-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0341-9
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata kuntasektorilla, sosiaali- ja terveydenhuollon perustasolla ja erikoissairaanhoidossa, toimivien hoitotyön johtajien johtamisosaamista ja sen muutosta sekä tekijöitä, jotka ovat yhteydessä johtamisosaamisen muutokseen ajassa.
Tutkimus toteutettiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kuvattiin hoitotyön johtajien johtamisosaamista kirjallisuuskatsauksen 13 artikkelin avulla. Kirjallisuuskatsaukseen pohjautuen tutkimuksen toisessa vaiheessa kehitettiin hoitotyön johtajan johtamisosaamista mittaava mittari (Hoitotyön johtajien johtamisosaamisen – mittari©). Mittari oli kaksiosainen; ensimmäinen osa mittasi johtamisosaamisen yleistä osaamista (114 väittämää) ja toinen osa johtamisosaamisen erityisosaamista (80 väittämää). Lisäksi tutkimuksessa käytetyssä kyselylomakkeessa oli demograafisiin, koulutukseen ja työhön liittyviä taustatietokysymyksiä. Tutkimuksen kolmannessa vaiheessa kuvattiin johtamisosaamisen kehittymistä ajassa keräämällä tutkimusaineisto kunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivilta hoitotyön johtajilta toistamalla kysely vuoden välein kolme kertaa peräkkäin. Tämän vaiheen tarkoituksena oli johtamisosaamisen muutoksen kuvaamisen lisäksi selittää tekijöitä, jotka ovat yhteydessä siihen. Tiedonantajina olivat ensimmäisessä kyselyssä 91 kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation hoitotyön johtajat (n=1025), jotka toimivat organisaatiossa lähijohtajan, kuten osastonhoitajan, tai keski- ja ylemmän johtajan, kuten ylihoitajan, tehtävissä. Heistä toiseen kyselyyn vastasi 249 ja kolmanteen 107 hoitotyön johtajaa.
Tutkimuksen aineiston analyysimenetelmänä olivat kirjallisuuskatsauksen osalta induktiivinen sisällön analyysi ja empiirisen vaiheen osalta tilastolliset menetelmät SPSS 21-ohjelmistolla.
Kirjallisuuskatsaus ja mittarin kehittämisvaiheen perusteella hoitotyön johtajien johtamisosaaminen jakaantuu yleiseen osaamiseen ja erityisosaamiseen. Yleinen osaaminen on johtamisen ammatillista osaamista ja erityisosaaminen on hoitotyön kontekstiin sidoksissa olevaa johtamisen osaamista.
Hoitotyön johtajien johtamisosaaminen on melko hyvää. Heidän yleinen osaaminen on vahvempaa kuin erityisosaaminen. Hoitotyön keski- ja ylempien johtajien johtamisosaaminen on parempaa kuin hoitotyön lähijohtajien. Hoitotyön johtajien johtamisosaaminen kokonaisuutena kehittyi myönteisesti lähtötaso- ja seurantakyselyiden välillä. Hoitotyön lähijohtajien arvioinnit johtamisosaamisestaan parantuivat, kun taas hoitotyön keski- ja ylempien johtajien huonontuivat.
Hoitotyön johtajan sukupuolella, siviilisäädyllä, äidinkielellä, koulutuksella, työkokemuksella, palvelusuhteen luonteella, työpaikalla, organisaation henkilöstömäärällä, työ-/virkasuhteen luonteella, työaikamuodolla ja asiakas-/potilastyöllä oli yhteys johtamisosaamisen muutokseen.
Tutkimus ajantasaisti tietoa hoitotyön johtajien johtamisosaamisesta ja tuotti näyttöä hoitotyön johtajien johtamisosaamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisen kontekstissa. Tuotettua tietoa voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa sekä kuntien julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden johtamisessa. Lisäksi tietoa voidaan käyttää hoitotyön johtajien johtamisosaamisen syventämisessä ja uudistamisessa. Hoitotyön johtajien johtamisosaamisen ja sen muutoksen tuloksia voidaan soveltaa myös johtamiskoulutuksessa ja tutkimuksessa.
Tutkimus toteutettiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kuvattiin hoitotyön johtajien johtamisosaamista kirjallisuuskatsauksen 13 artikkelin avulla. Kirjallisuuskatsaukseen pohjautuen tutkimuksen toisessa vaiheessa kehitettiin hoitotyön johtajan johtamisosaamista mittaava mittari (Hoitotyön johtajien johtamisosaamisen – mittari©). Mittari oli kaksiosainen; ensimmäinen osa mittasi johtamisosaamisen yleistä osaamista (114 väittämää) ja toinen osa johtamisosaamisen erityisosaamista (80 väittämää). Lisäksi tutkimuksessa käytetyssä kyselylomakkeessa oli demograafisiin, koulutukseen ja työhön liittyviä taustatietokysymyksiä. Tutkimuksen kolmannessa vaiheessa kuvattiin johtamisosaamisen kehittymistä ajassa keräämällä tutkimusaineisto kunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivilta hoitotyön johtajilta toistamalla kysely vuoden välein kolme kertaa peräkkäin. Tämän vaiheen tarkoituksena oli johtamisosaamisen muutoksen kuvaamisen lisäksi selittää tekijöitä, jotka ovat yhteydessä siihen. Tiedonantajina olivat ensimmäisessä kyselyssä 91 kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation hoitotyön johtajat (n=1025), jotka toimivat organisaatiossa lähijohtajan, kuten osastonhoitajan, tai keski- ja ylemmän johtajan, kuten ylihoitajan, tehtävissä. Heistä toiseen kyselyyn vastasi 249 ja kolmanteen 107 hoitotyön johtajaa.
Tutkimuksen aineiston analyysimenetelmänä olivat kirjallisuuskatsauksen osalta induktiivinen sisällön analyysi ja empiirisen vaiheen osalta tilastolliset menetelmät SPSS 21-ohjelmistolla.
Kirjallisuuskatsaus ja mittarin kehittämisvaiheen perusteella hoitotyön johtajien johtamisosaaminen jakaantuu yleiseen osaamiseen ja erityisosaamiseen. Yleinen osaaminen on johtamisen ammatillista osaamista ja erityisosaaminen on hoitotyön kontekstiin sidoksissa olevaa johtamisen osaamista.
Hoitotyön johtajien johtamisosaaminen on melko hyvää. Heidän yleinen osaaminen on vahvempaa kuin erityisosaaminen. Hoitotyön keski- ja ylempien johtajien johtamisosaaminen on parempaa kuin hoitotyön lähijohtajien. Hoitotyön johtajien johtamisosaaminen kokonaisuutena kehittyi myönteisesti lähtötaso- ja seurantakyselyiden välillä. Hoitotyön lähijohtajien arvioinnit johtamisosaamisestaan parantuivat, kun taas hoitotyön keski- ja ylempien johtajien huonontuivat.
Hoitotyön johtajan sukupuolella, siviilisäädyllä, äidinkielellä, koulutuksella, työkokemuksella, palvelusuhteen luonteella, työpaikalla, organisaation henkilöstömäärällä, työ-/virkasuhteen luonteella, työaikamuodolla ja asiakas-/potilastyöllä oli yhteys johtamisosaamisen muutokseen.
Tutkimus ajantasaisti tietoa hoitotyön johtajien johtamisosaamisesta ja tuotti näyttöä hoitotyön johtajien johtamisosaamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisen kontekstissa. Tuotettua tietoa voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa sekä kuntien julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden johtamisessa. Lisäksi tietoa voidaan käyttää hoitotyön johtajien johtamisosaamisen syventämisessä ja uudistamisessa. Hoitotyön johtajien johtamisosaamisen ja sen muutoksen tuloksia voidaan soveltaa myös johtamiskoulutuksessa ja tutkimuksessa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4773]