Suomalaisten 19-30-vuotiaiden nuorten työttömyys ja sen yhteydet hyvinvointiin

Abstract

Hyvinvointiyhteiskunnan kasvavien rahoitustarpeiden ja huoltosuhteen heikkenemisen aiheuttaman työvoimapulan yhtälö vaatii kaikkien työikäisten ja työhön jollakin tavalla kykenevien osallistumista työmarkkinoille. Näin ollen myös nuoria tarvitaan töihin. Nuorten työttömyys on sekä yksilön että yhteiskunnan ongelma, sillä työttömyyskokemuksilla voi olla nuoren tulevaa työuraa ajatellen kauaskantoisia seurauksia. Nuorten kohdalla työttömyyden ja hyvinvoinnin välistä yhteyttä on tutkittu paljon ja erityisesti psyykkisen hyvinvoinnin osalta. Työttömyydellä on tutkimuksissa osoitettu olevan selvä negatiivinen vaikutus nuorten hyvinvointiin.

Tässä Pro gradu -tutkielmassa selvitettiin suomalaisten 19-30-vuotiaiden nuorten työttömyyttä ja sen yhteyksiä nuorten hyvinvointiin. Tutkielmassa tarkasteltiin, miten työttömänä oleminen on yhteydessä suomalaisten nuorten koettuun terveyteen, onnellisuuteen, tyytyväisyyteen itseä kohtaan ja tulevaisuudenuskoon, sekä onko yhteydessä havaittavissa muutoksia vuodesta 2002 vuoteen 2012 tai eroja sukupuolten välillä. Työttömyyden yhteyttä hyvinvointiin tarkasteltiin lisäksi nuorten pidempiaikaisten (vähintään kolmen kuukauden kestoisten) työttömyyskokemusten kautta. Lisäksi tutkielmassa tarkasteltiin sitä, poikkeavatko eri ikäryhmät (19-30-vuotiaat ja 31-65-vuotiaat) toisistaan työttömyyden ja hyvinvoinnin välisen yhteyden suhteen.

Tutkimusaineistona hyödynnettiin European Social Survey -kyselytutkimusten vuosina 2002, 2006 ja 2012 kerättyjä Suomen aineistoja. Aineisto analysoitiin SPSS 22.0 -ohjelmistolla. Analyysimenetelminä käytettiin Mann-Whitney -testiä sekä Kruskall-Wallis -testiä.

Tutkimuksessa havaittiin yhteyksiä työttömyyden ja hyvinvoinnin välillä miesten kohdalla: työttömät miehet kokivat terveytensä huonommaksi kuin ei-työttömät miehet vuosina 2002 ja 2012. Vuosina 2002 ja 2012 vähintään kolmen kuukauden kestoisen työttömyyden kokeneilla miehillä oli heikompi koettu terveys verrattuna niihin miehiin, jotka eivät olleet kokeneet yhtä pitkää työttömyyttä. Vähintään kolmen kuukauden kestoisen työttömyyden kokeneet miehet olivat vuonna 2006 myös vähemmän onnellisia ja vuonna 2012 vähemmän tyytyväisiä itseensä ja suhtautuivat vähemmän myönteisesti tulevaisuuteensa verrattuna miehiin, jotka eivät olleet kokeneet yhtä pitkää työttömyyttä. Naisten kohdalla työttömyyden ja hyvinvoinnin välillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä. Tulosten perusteella myöskään vähintään kolmen kuukauden kestoisilla työttömyyskokemuksilla ei ollut heidän kohdallaan yhteyttä hyvinvointiin. Ikäryhmävertailussa havaittiin, että nuorilla ei-työttömillä hyvinvointi oli selvästi paremmalla tasolla kuin vanhemmilla työttömillä. Tutkimustulokset ovat pääosin yhteneviä aikaisempien tutkimusten tulosten kanssa.

ABSTRACT Unemployment and its effects on well-being among Finnish youth aged 19–30

The growing financial needs in Finnish welfare state and the weakening dependency ratio have produced together an equation which demands everyone of working age and capable of working to participate in the labor market. Therefore, it is important that also the young people are employed. The youth unemployment is both the individual's and the society's problem, because unemployment experienced at young age can create wide-ranging consequences in terms of the future career of the youth. The relationship between unemployment and well-being among youth is widely examined in international studies and it has especially been investigated in terms of mental well-being. Various studies have indicated that unemployment has a clear negative influence on youth well-being.

The aim of this master thesis was to examine the relationship between unemployment and well-being among Finnish youth aged 19-30. It was investigated whether youth unemployment is associated with the following factors: how the 19-30 aged youth rated their health and happiness, how satisfied they were with themselves and how positively they saw their own future. It was also investigated whether the association changed between the years 2002-2012 and if there were some gender differences. The relationship between youth unemployment and well-being was also investigated trough long-term (lasting at least three months) unemployment experiences. Furthermore, it was investigated whether different age groups (19-30-year-old group and 31-65-year-old group) differed from each other in terms of the relationship between unemployment and well-being.

The quantitative data used in this study was collected in 2002, 2006 and 2012 as a part of European Social Survey -series in Finland. The data was analyzed with SPSS 22.0 software. Mann-Whitney test and Kruskall-Wallis test were applied.

The results indicated associations between unemployment and well-being among men: unemployed men rated their health worse than employed men in 2002 and 2012. Men who had experienced at least three months lasting unemployment had worse self-rated health in 2002 and 2012 than those who had not experienced equally long unemployment period. Men who had been previously unemployed at least three months were also less happy in 2006 and less satisfied with themselves and saw their future less positively in 2012 compared to those who had not experienced equally long unemployment. There were no statistically significant associations between unemployment and well-being among women. Moreover, the results give no evidence of unemployment experiences lasting at least three months having an effect on women's well-being. When the two age groups were compared to each other, the results showed that the employed 19-30-year-olds had clearly better level in well-being than the unemployed older group. The results of this study are mainly similar to the previous studies.