Keskijohdon työhyvinvointikokemukset hyvinvointipalveluorganisaatiossa
Halmevuo, Riikka (2016)
2016
Hyvinvointipalvelujen järjestämisen maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Human Services
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-12-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201701201052
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201701201052
Tiivistelmä
Työhyvinvoinnin vaikutukset näkyvät organisaatioissa muun muassa koko henkilöstön jaksamisena ja työkykyisyytenä, joilla on yhteiskunnallisia vaikutuksia esimerkiksi työttömyyden ja varhaisen eläkkeellesiirtymisen aiheuttamien kustannusten pienenemisenä. Organisaatioiden täytyy täten tarkastella työhyvinvointiaan ja vaikuttaa siihen, koska se on heidän keskeinen menestystekijä.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tutkia hyvinvointipalveluorganisaation keskijohdon työhyvinvointikokemuksia; millaisia kokemuksia keskijohdon esimiehillä oli omasta työhyvinvoinnistaan ja miten heidän työhyvinvointinsa vaikuttaa heidän omaan työntekoonsa sekä työympäristöön. Tavoitteena oli jäsentää niitä tekijöitä keskijohdon työhyvinvoinnista, mitkä lopulta näkyivät positiivisena koko organisaation hyvinvoinnissa. Näin saatiin ymmärrystä siitä, millainen keskijohdon työhyvinvoinnin tukeminen voi näkyä tuloksellisina koko organisaatiossa.
Tutkimusaineisto kerättiin narratiivisella tutkimusmenetelmällä. 12 hyvinvointipalveluorganisaation keskijohdon esimiestä tuotti narratiivin eli kertomuksen avoimien kysymysten avulla työhyvinvointikokemuksistaan sähköiselle lomakkeelle. Narratiivit analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan kyseisen hyvinvointipalveluorganisaation keskijohdon esimiehet kokivat voivansa työssään hyvin, mitä tukivat työn selkeä tavoite, mahdollisuus oman osaamisen käyttämiseen, vaikutusmahdollisuudet, muutoksen kokeminen mahdollisuutena, hyvä johtaminen, arvostus sekä toimiva vuorovaikutus työyhteisössä. Keskijohdon työhyvinvointia heikensi byrokraattisuus, tuen puute, muutos, vuorovaikutushaasteet, resurssien vähyys, vastuiden ja velvollisuuksien kohtaamattomuus, työmäärän haasteet, epäoikeudenmukaisuus, tiukka ohjaus sekä epäonnistumisen kokemukset.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että keskijohdon työhyvinvointi voi jalkautua hyvinvointina koko organisaatioon. Tähän päästään poistamalla työhyvinvointia heikentäviä tekijöitä hyödyntäen työhyvinvointia edistäviä tekijöitä. Tällainen työhyvinvoinnin kehittäminen on mahdollista avoimena vuorovaikutteisena prosessina, jota lähdetään työstämään organisaation sisältä käsin.
ABSTRACT
Occupational welfare experiences of the middle management in a welfare service organisation
Occupational welfare is visible in organisations in various ways, such as personnel experiencing less stress and higher capacity to work. This also has social affects, in, for example, diminishing costs of unemployment and early retirement. Therefore organisations need to pay attention to occupational welfare as it can be seen as a major success factor.
The aim of this thesis was to study how middle managers in a welfare service organisation experience occupational welfare, how they experience it in their own work and how it affects their own work and work environment. The aim was to find the factors in middle managements occupational welfare that have a positive effect in the welfare of the whole organisation. This gives an insight on how promoting the occupational welfare of middle management can have an effect on the whole organisation.
The research method used was a narrative one. 12 middle managers in a welfare service organisation wrote a narrative, that is a story, about their occupational welfare experiences in an electronic form using open ended questions as basis. The narratives were analysed using a theory guided content analysis.
Results of the study show that middle managers of the organisation feel that they thrive in their work. Their welfare was supported by clear targets, the possibility to use their skills and interact with others, seeing change as a possibility, good management, respect and interaction in the work community. The factors affecting their welfare negatively were bureaucracy, lack of support, change, challenges in interaction, lack of resources, discrepancies between responsibilities and duties, challenges with the amount of work, injustice, strict guidance and experiencing failure.
The conclusion that can be reached is that middle management welfare can spread to the whole organisation. This can be achieved by removing factors negatively affecting occupational welfare by making use of factors contributing to occupational welfare. Developing welfare in such a way is possible as an interactive process that can be started from within the organisation.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tutkia hyvinvointipalveluorganisaation keskijohdon työhyvinvointikokemuksia; millaisia kokemuksia keskijohdon esimiehillä oli omasta työhyvinvoinnistaan ja miten heidän työhyvinvointinsa vaikuttaa heidän omaan työntekoonsa sekä työympäristöön. Tavoitteena oli jäsentää niitä tekijöitä keskijohdon työhyvinvoinnista, mitkä lopulta näkyivät positiivisena koko organisaation hyvinvoinnissa. Näin saatiin ymmärrystä siitä, millainen keskijohdon työhyvinvoinnin tukeminen voi näkyä tuloksellisina koko organisaatiossa.
Tutkimusaineisto kerättiin narratiivisella tutkimusmenetelmällä. 12 hyvinvointipalveluorganisaation keskijohdon esimiestä tuotti narratiivin eli kertomuksen avoimien kysymysten avulla työhyvinvointikokemuksistaan sähköiselle lomakkeelle. Narratiivit analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan kyseisen hyvinvointipalveluorganisaation keskijohdon esimiehet kokivat voivansa työssään hyvin, mitä tukivat työn selkeä tavoite, mahdollisuus oman osaamisen käyttämiseen, vaikutusmahdollisuudet, muutoksen kokeminen mahdollisuutena, hyvä johtaminen, arvostus sekä toimiva vuorovaikutus työyhteisössä. Keskijohdon työhyvinvointia heikensi byrokraattisuus, tuen puute, muutos, vuorovaikutushaasteet, resurssien vähyys, vastuiden ja velvollisuuksien kohtaamattomuus, työmäärän haasteet, epäoikeudenmukaisuus, tiukka ohjaus sekä epäonnistumisen kokemukset.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että keskijohdon työhyvinvointi voi jalkautua hyvinvointina koko organisaatioon. Tähän päästään poistamalla työhyvinvointia heikentäviä tekijöitä hyödyntäen työhyvinvointia edistäviä tekijöitä. Tällainen työhyvinvoinnin kehittäminen on mahdollista avoimena vuorovaikutteisena prosessina, jota lähdetään työstämään organisaation sisältä käsin.
ABSTRACT
Occupational welfare experiences of the middle management in a welfare service organisation
Occupational welfare is visible in organisations in various ways, such as personnel experiencing less stress and higher capacity to work. This also has social affects, in, for example, diminishing costs of unemployment and early retirement. Therefore organisations need to pay attention to occupational welfare as it can be seen as a major success factor.
The aim of this thesis was to study how middle managers in a welfare service organisation experience occupational welfare, how they experience it in their own work and how it affects their own work and work environment. The aim was to find the factors in middle managements occupational welfare that have a positive effect in the welfare of the whole organisation. This gives an insight on how promoting the occupational welfare of middle management can have an effect on the whole organisation.
The research method used was a narrative one. 12 middle managers in a welfare service organisation wrote a narrative, that is a story, about their occupational welfare experiences in an electronic form using open ended questions as basis. The narratives were analysed using a theory guided content analysis.
Results of the study show that middle managers of the organisation feel that they thrive in their work. Their welfare was supported by clear targets, the possibility to use their skills and interact with others, seeing change as a possibility, good management, respect and interaction in the work community. The factors affecting their welfare negatively were bureaucracy, lack of support, change, challenges in interaction, lack of resources, discrepancies between responsibilities and duties, challenges with the amount of work, injustice, strict guidance and experiencing failure.
The conclusion that can be reached is that middle management welfare can spread to the whole organisation. This can be achieved by removing factors negatively affecting occupational welfare by making use of factors contributing to occupational welfare. Developing welfare in such a way is possible as an interactive process that can be started from within the organisation.