Herättääkö katse tunteita? Kasvolihasten sähköisten vasteiden tutkimus

Abstract

Katseella on merkittävä rooli sosiaalisessa vuorovaikutuksessamme. Katseeseen liittyvästä aivoalueiden aktivaatiosta, autonomisen hermoston reaktioista ja kognitiivisesta arvioinnista tiedetään paljon, mutta katseen aiheuttamista tunteista on vain vähän tutkimusta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää katseen suunnan vaikutusta tunnereaktioihin, joita tarkasteltiin mittaamalla kahden kasvolihaksen, zygomaticus majorin ja corrugator superciliin, EMG-vasteita. Zygomaticus majorin aktiviteettia on aiemmin havaittu positiivisen ja corrugator superciliin aktiviteettia negatiivisen emotionaalisen materiaalin esittämisen yhteydessä. Tässä tutkimuksessa ärsykkeenä käytettiin aitoa mallihenkilöä, jonka katse oli joko suoraan koehenkilöä kohti tai sivulle. Aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna tässä tutkimuksessa koeasetelma muistutti enemmän aitoa sosiaalista vuorovaikutusta siten, että koehenkilölle annettiin aktiviinen rooli. Sen lisäksi, että mallin katseen suunta vaihteli, myös koehenkilö sai vaihdella katseensa suuntaa. Tunnereaktioista oltiin kiinnostuneita myös tilanteessa, jossa katsekontakti oli ennalta määrätty. EMG-vasteiden lisäksi mitattiin itsearvioinnin avulla tuntemuksia eri katsetilanteissa. Katsetilanteiden aiheuttamia EMG-vasteita ja itsearvioituja tuntemuksia vertailtiin myös sukupuolen suhteen.

Tulokset osoittivat, että sekä mallin että koehenkilön katseen suunta vaikutti kasvolihasten EMG-aktiviteettiin. Vapaavalintaisista katsetilanteista katsekontaktissa zygomaticus majorin aktiviteetti oli suurinta ja corrugator superciliin aktiviteetti väheni eniten ärsykkeen esittämistä edeltäneeseen tasoon verrattuna. Zygomaticus majorin aktiviteetti oli pienintä ja corrugator superciliin aktiviteetti pieneni vähiten mallin katsoessa sivulle riippumatta koehenkilön katseen suunnasta. Sukupuoli vaikutti reaktioihin siten, että miehillä zygomaticus majorin aktiviteetti oli suurempaa katsekontaktissa suhteessa muihin tilanteisiin, kun taas naisilla erot eivät olleet yhtä suuria. Myös katsekontaktin laadulla oli vaikutusta EMG-vasteisiin. Corrugator superciliin aktiviteetti väheni ärsykkeen esittämistä edeltäneeseen tasoon nähden enemmän vapaavalintaisten katsetilanteiden aikana syntyneen katsekontaktin kuin ennalta määrätyn katsekontaktin aikana. Itsearvioinneilla miellyttävimmiksi tuntemukset arvioitiin tilanteissa, joissa koehenkilö katsoi suoraan riippumatta mallin katseen suunnasta. Tutkimus osoittaa, että toisen ja oman katseen suunnalla on vaikutusta tunnereaktioihin ja että koehenkilön aktiivisuuden vaikutus tulisi huomioida myös tulevissa sosiaalisen vuorovaikutuksen tutkimuksissa.