Lastentarhankasvattajatar Siiri Böök, kansanlastentarhatyö ja Hämeenlinnan kansanlastentarha 1900-luvun alussa

Abstract

Tutkielmassa analysoin hämeenlinnalaisen Siiri Böökin koulutusta ja työuraa 1900-luvun alkupuolella köyhien lasten parissa. Siiri Böök oli ylempään keskiluokkaan kuuluvan kaupunkilaisperheen naimaton tytär, joka kouluttautui Ebeneserin seminaarissa lastentarhankasvattajattareksi (barnträdgårdsuppfostrarinnan tai barnuppfostrarinnan) ja perusti sekä ylläpiti Hämeenlinnassa Myllymäen kaupunginosassa kansanlastentarhaa vuosina 1912-1918.

Siiri Böökin perustama kansanlastentarha oli tarkoitettu varattomien hämeenlinnalaisten työläisperheiden lapsille. Työläisperhekysymys oli osa yhteiskunnallista kysymystä 1900-luvun alun suomalaisessa yhteiskunnassa. Työläisperheiden kotikasvatusta tukevat kansanlastentarhat ymmärrettiin sekä hoitavana että kasvattavana laitoksena. Siiri Böök työskenteli laitoksessaan kasvattajattaren ja johtajattaren tehtävissä. Tarhatyötä ylläpidettiin kaupunginvaltuuston avustuksilla, valtionavuilla ja kerätyillä tai saaduilla yksityisillä lahjoituksilla.

Tutkimusongelmani muodostuu tarkemmin kysymyksistä, miten Siiri Böök päätyi kasvattajattareksi, miten hän ryhtyi työhönsä lasten parissa sekä miten hän toteutti kansanlastentarhatyötään laitoksessaan sen kasvattajattarena ja johtajattarena 1900-luvun alussa. Tarkastelen, miten Siiri Böök olosuhteissaan pyrki löytämään työskentelypaikkansa Hämeenlinnan kaupungissa. Tutkielmani lähestymistapa on henkilöhistoriallinen.

Aineistoni koostuu pääosin pöytäkirjoista, virallisluontoisesta kirjeaineistosta, toimintakertomuksista, tiliasiakirjoista ja valokuvista. Tärkeimpiä alkuperäisaineistoja ovat Siiri Böökin elämänvaiheisiin liittyvä aineisto, Hämeenlinnan kansanlastentarhan arkiston materiaali ja Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston arkiston asiakirjat. Tulkintani Siiri Böök työstä ja kansanlastentarhasta perustuu muiden luettavaksi laadittujen tekstien kontekstien analysoimiseen ja tulkintaan.

Naimattomana naisena Siiri Böökin oli ryhdyttävä kasvattajattareksi, sillä hänen tuli ansaita toimeentulonsa taloudellisesti itsenäisenä naisena ja toteuttaa äidillisyyden ihannetta elämässään. Hän päätyi työhön, koska 1900-luvun alun Suomessa ja Hämeenlinnassa lapsille katsottiin tarvittavan vanhempien työssä käynnin vuoksi hoivaa ja huolenpitoa. Kansanlastentarhansa avulla hän sai oman toimeentulonsa, ja samalla hän toteutti kutsumustaan kaupunkiyhteisön ongelmien ratkaisemiseksi. Kasvatustyötään Siiri Böök toteutti henkisenä ja aineellisena auttamistyönä suhteessa lapsiin sekä vanhempiin. Johtajattarena ja omistajana hän pyrki pitämään yllä kansanlastentarhansa taloutta ja asemaa kunnassa. Tarhatyö päättyi Hämeenlinnassa 1918 varojen puutteeseen ja lastenhuoltotarpeen muuttumiseen sekä tarhatyön käsittämiseroihin. Siiri Böök aloitti uuden työuran Helsingin lastentarha Onnelassa.