Kielikasvatus ja kielitietoisuus - havaintoja S2-opetuksesta
Nissilä, Saana (2016)
2016
Suomen kielen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Finnish Language
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-11-23
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201701171039
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201701171039
Kuvaus
Valinnaisten opintojen tutkielma
Tiivistelmä
Kielikasvatus ja kielitietoisuus ovat kaksi keskeistä kielenopettamiseen liittyvää käsitettä uusissa, syksyllä 2016 käyttöön otetuissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on avata näitä kahta käsitettä sekä analysoida niiden ilmenemistä konkreettisessa luokkahuonetoiminnassa. Tutkimuskysymyksiä on kaksi: mitä kielikasvatus ja kielitietoisuus merkitsevät perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa, muussa tutkimuskirjallisuudessa ja opettajien mielestä sekä miten ne näkyvät suomi toisena kielenä -opetuksessa.
Tutkimukseni rajautuu alakouluun. Käytän kolmenlaista aineistoa: kirjallisia lähteitä, havainnointi-aineistoa sekä opettajien lyhyitä haastatteluja. Havainnoin viiden eri opettajan opetusta yhteensä 17 oppitunnin verran ja esitin kaikille muutamia kysymyksiä. Koska aineistoni on melko suppea, en pyri tekemään siitä yleistyksiä, vaan käsittelemään sitä tapaustutkimuksen luonteisesti.
Kielikasvatus ja kielitietoisuus ovat laajoja ja monitahoisia käsitteitä, joita voi tarkastella useasta eri näkökulmasta. Kielikasvatuksessa keskeisiä elementtejä ovat monikielisyys, itseohjautuvuus, autenttisuus ja tekstien ja kulttuurin moninaisuus. Kielitietoisuudessa tärkeää on kielen käytänteiden ja tekstien rakenteiden tekeminen oppilaille näkyväksi, kieliasenteet sekä oppilaiden kaikkien kieliresurssien tunnistaminen ja arvostaminen.
Opettajille kielitietoisuus oli pääasiallisesti tuttu käsite, vaikka määrittelyt erosivatkin jonkin verran toisistaan. Kielikasvatuksen määrittely jäi huomattavasti suppeammaksi kuin opetussuunnitelman perusteissa. Tämä näkyi myös opetuksessa. Kielikasvatuksen piirteitä oli hiukan vähemmän esillä kuin kielitietoisuuden. Opetuksessa melko hyvin näkyviä piirteitä olivat autenttisuus ja huomion kiinnittäminen sekä oppiaineen kieleen että yleisemminkin kielen merkitykseen. Kehitettäviä osa-alueita olivat ennen kaikkea opiskelustrategioiden opettaminen, itseohjautuvuuden lisääminen, oppilaiden kaikkien kielellisten resurssien huomiointi ja käyttö sekä tavoitteiden avaaminen oppilaille.
Tutkimukseni rajautuu alakouluun. Käytän kolmenlaista aineistoa: kirjallisia lähteitä, havainnointi-aineistoa sekä opettajien lyhyitä haastatteluja. Havainnoin viiden eri opettajan opetusta yhteensä 17 oppitunnin verran ja esitin kaikille muutamia kysymyksiä. Koska aineistoni on melko suppea, en pyri tekemään siitä yleistyksiä, vaan käsittelemään sitä tapaustutkimuksen luonteisesti.
Kielikasvatus ja kielitietoisuus ovat laajoja ja monitahoisia käsitteitä, joita voi tarkastella useasta eri näkökulmasta. Kielikasvatuksessa keskeisiä elementtejä ovat monikielisyys, itseohjautuvuus, autenttisuus ja tekstien ja kulttuurin moninaisuus. Kielitietoisuudessa tärkeää on kielen käytänteiden ja tekstien rakenteiden tekeminen oppilaille näkyväksi, kieliasenteet sekä oppilaiden kaikkien kieliresurssien tunnistaminen ja arvostaminen.
Opettajille kielitietoisuus oli pääasiallisesti tuttu käsite, vaikka määrittelyt erosivatkin jonkin verran toisistaan. Kielikasvatuksen määrittely jäi huomattavasti suppeammaksi kuin opetussuunnitelman perusteissa. Tämä näkyi myös opetuksessa. Kielikasvatuksen piirteitä oli hiukan vähemmän esillä kuin kielitietoisuuden. Opetuksessa melko hyvin näkyviä piirteitä olivat autenttisuus ja huomion kiinnittäminen sekä oppiaineen kieleen että yleisemminkin kielen merkitykseen. Kehitettäviä osa-alueita olivat ennen kaikkea opiskelustrategioiden opettaminen, itseohjautuvuuden lisääminen, oppilaiden kaikkien kielellisten resurssien huomiointi ja käyttö sekä tavoitteiden avaaminen oppilaille.