Seerumin essentiellit rasvahapot : välttämättömien rasvahappojen puutteessa tapahtuvat seerumin rasvahappokoostumuksen muutokset
Myllykoski, Elle (2017)
2017
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Degree Programme in Medicine
Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta - Faculty of Medicine and Life Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-01-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201701171037
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201701171037
Tiivistelmä
Linolihappo ja alfalinoleenihappo ovat välttämättömiä rasvahappoja, jotka on saatava ravinnosta, koska elimistö ei voi syntetisoida niitä. Välttämättömien rasvahappojen puutteessa Meadin hapon osuus elimistön rasvahapoista kasvaa ja trieeni/tetraeenisuhde nousee. Tutkimuksessa selvitettiin seerumin rasvahappokoostumuksessa tapahtuvia muutoksia välttämättömien rasvahappojen puutteessa. Työssä tutkittiin, onko Meadin hapon nousulla yhteyttä muiden seerumin rasvahappojen osuuksiin, tai selittääkö jonkun rasvahapon matala tai korkea osuus Meadin hapon osuuden nousua yli viiterajan.
Tutkimusaineisto (n=60) ja vertailuryhmä (n=30) koottiin Tampereen yliopiston Lääketieteellisen biokemian laboratoriossa tehdyistä seerumin kokonaisrasvahappopitoisuusmääritysten tuloksista. Tutkitut olivat alle 16-vuotiaita. Tutkimusaineistossa Meadin hapon osuus oli yli viiterajan (>0,22). Vertailuryhmässä tutkittavien kokonaisrasvahappomäärityksen tulos oli normaali. Tutkimuksessa ei käytetty tutkittavien verinäytteitä vaan kyseessä oli rekisteritutkimus. Tutkittavien nimiä käytettiin vain tutkittavien yksilöimiseen. Täten eettisen toimikunnan lupaa tutkimukseen ei haettu.
Tilastollinen tarkastelu tehtiin ohjelmalla IBM SPSS Statistics versio 21. Meadin hapon ja kunkin rasvahapon välinen korrelaatio määritettiin. Lisäksi tutkittiin lineaarista regressioanalyysiä käyttäen sitä, kuinka hyvin yksittäinen rasvahappo tai useampi rasvahappo yhdessä ennustavat Meadin hapon osuutta. Rasvahappo-osuuksien jakaumat olivat pääasiassa vinoja. Muuntamalla jakaumat kymmenkantaiseen logaritmiin saatiin ne noudattamaan normaalijakaumia.
Meadin hapon osuuden ollessa koholla todettiin merkittävä ja tilastollisesti merkitsevä (p-arvo <0,05) negatiivinen korrelaatio Meadin hapon ja linolihapon sekä Meadin hapon ja alfalinoleenihapon välillä. Ryhmässä, jossa Meadin happo oli koholla, todettiin suurentunut trieeni/tetraeenisuhde. Vertailuryhmässä ei todettu vastaavaa. Palmitoleiinihapon ja Meadin hapon välillä todettiin merkittävä tilastollisesti merkitsevä (p-arvo <0,05) positiivinen korrelaatio.
Tutkimuksen tulokset vastaavat kirjallisuutta ja vahvistavat aiempia käsityksiä siitä, millaisia muutoksia rasvahappokoostumuksessa tapahtuu välttämättömien rasvahappojen puutteen seurauksena. Tutkimuksessa ei todettu ennalta tuntemattomia rasvahappokoostumuksen muutoksia. Kuitenkin näinkin pienellä aineistolla pystyttiin toistamaan aiemmissa tutkimuksissa todetut muutokset välttämättömien rasvahappojen puutostilassa, mikä ennestään vahvistaa aiempaa käsitystä välttämättömien rasvahappojen puutteen vaikutuksista rasvahappokoostumukseen.
Tämän opinnäytteen alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck-ohjelmalla Tampereen yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti.
Tutkimusaineisto (n=60) ja vertailuryhmä (n=30) koottiin Tampereen yliopiston Lääketieteellisen biokemian laboratoriossa tehdyistä seerumin kokonaisrasvahappopitoisuusmääritysten tuloksista. Tutkitut olivat alle 16-vuotiaita. Tutkimusaineistossa Meadin hapon osuus oli yli viiterajan (>0,22). Vertailuryhmässä tutkittavien kokonaisrasvahappomäärityksen tulos oli normaali. Tutkimuksessa ei käytetty tutkittavien verinäytteitä vaan kyseessä oli rekisteritutkimus. Tutkittavien nimiä käytettiin vain tutkittavien yksilöimiseen. Täten eettisen toimikunnan lupaa tutkimukseen ei haettu.
Tilastollinen tarkastelu tehtiin ohjelmalla IBM SPSS Statistics versio 21. Meadin hapon ja kunkin rasvahapon välinen korrelaatio määritettiin. Lisäksi tutkittiin lineaarista regressioanalyysiä käyttäen sitä, kuinka hyvin yksittäinen rasvahappo tai useampi rasvahappo yhdessä ennustavat Meadin hapon osuutta. Rasvahappo-osuuksien jakaumat olivat pääasiassa vinoja. Muuntamalla jakaumat kymmenkantaiseen logaritmiin saatiin ne noudattamaan normaalijakaumia.
Meadin hapon osuuden ollessa koholla todettiin merkittävä ja tilastollisesti merkitsevä (p-arvo <0,05) negatiivinen korrelaatio Meadin hapon ja linolihapon sekä Meadin hapon ja alfalinoleenihapon välillä. Ryhmässä, jossa Meadin happo oli koholla, todettiin suurentunut trieeni/tetraeenisuhde. Vertailuryhmässä ei todettu vastaavaa. Palmitoleiinihapon ja Meadin hapon välillä todettiin merkittävä tilastollisesti merkitsevä (p-arvo <0,05) positiivinen korrelaatio.
Tutkimuksen tulokset vastaavat kirjallisuutta ja vahvistavat aiempia käsityksiä siitä, millaisia muutoksia rasvahappokoostumuksessa tapahtuu välttämättömien rasvahappojen puutteen seurauksena. Tutkimuksessa ei todettu ennalta tuntemattomia rasvahappokoostumuksen muutoksia. Kuitenkin näinkin pienellä aineistolla pystyttiin toistamaan aiemmissa tutkimuksissa todetut muutokset välttämättömien rasvahappojen puutostilassa, mikä ennestään vahvistaa aiempaa käsitystä välttämättömien rasvahappojen puutteen vaikutuksista rasvahappokoostumukseen.
Tämän opinnäytteen alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck-ohjelmalla Tampereen yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti.