Osgood-Schlatterin ja Severin taudin ilmaantuvuus ja vaikutus harjoitteluun 9-13-vuotiailla suomalaisilla jalkapallonpelaajilla
Ruotsalainen, Tino (2017)
2017
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Degree Programme in Medicine
Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta - Faculty of Medicine and Life Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-01-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201701171035
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201701171035
Tiivistelmä
Jalkapallo on maailman suosituin joukkuelaji ja yksi maailman eniten pelatuista lajeista. Suomessa jalkapallo on lasten ja nuorten suosituin urheilulaji. Jalkapallo kuuluu sekä pojissa että tytöissä urhei-lulajeihin, joissa tapahtuu eniten loukkaantumisia.
Osteokondroosit ovat nuorten rasitusvammaperäisiä tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Niistä yleisimmät ovat Osgood-Schlatterin ja Severin tauti. Osteokondroosit parantuvat hyvin hitaasti ja saattavat tämän takia pilata yksittäisen nuoren haaveet ammattilaisurasta. Tutkimuksen avulla pyrittiin selvittämään, mikä on Osgood-Schlatterin ja Severin taudin ilmaantuvuus tutkittavilla. Samalla selvitettiin, kuinka pitkään loukkaantumiset pitivät tutkittavia sivussa.
Tutkimusaineisto koostui Sami Hyypiä Akatemiassa mukana olleista 10-14-vuotiaiden ikäluokkien jalkapallojoukkueista. Seuranta-aika alkoi syksyllä 2013 (3.10.-16.12.) ja päättyi 15.6.2014. Lääketieteen kandidaatit keräsivät vamma-aineiston haastattelemalla puhelimitse loukkaantuneet pojat tai heidän vanhempansa ja täyttivät samalla tiedot kyselylomakkeisiin.
Tutkimuksen aikana ilmaantuneista rasitusvammoista 32 (13,9 %) oli Osgood-Schlatterin tautia ja 18 (7,8 %) Severin tautia. Osgood-Schlatterin taudin keskimääräinen ilmaantuvuusikä oli 12,7-v., Severin taudin vastaava 11,4 vuotta. Osgood-Schlatterin taudin takia poika oli sivussa keskimäärin 19,8 vuorokautta ja Severin taudin takia 19,4 vuorokautta.
Tutkimuksen tulokset korreloivat hyvin aiemmin olemassa olevaan tutkimustietoon. Rasitusvammat ovat ongelmallisia tautitiloja. Niiden ennaltaehkäisyyn ja mahdollisimman varhaiseen diagnosointiin pitäisi panostaa. Tulevien tutkimusten olisi syytä keskittyä mahdollisten riski- ja suojaavien tekijöiden kartoittamiseen. Lisäksi tarvitaan tietoa eri ennaltaehkäisevien menetelmien tehokkuudesta. Jatkossa olisi myös hyvä saada tutkimustietoa, jossa seuranta-aika olisi pidempi ja aineisto kooltaan suurempi.
Osteokondroosit ovat nuorten rasitusvammaperäisiä tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Niistä yleisimmät ovat Osgood-Schlatterin ja Severin tauti. Osteokondroosit parantuvat hyvin hitaasti ja saattavat tämän takia pilata yksittäisen nuoren haaveet ammattilaisurasta. Tutkimuksen avulla pyrittiin selvittämään, mikä on Osgood-Schlatterin ja Severin taudin ilmaantuvuus tutkittavilla. Samalla selvitettiin, kuinka pitkään loukkaantumiset pitivät tutkittavia sivussa.
Tutkimusaineisto koostui Sami Hyypiä Akatemiassa mukana olleista 10-14-vuotiaiden ikäluokkien jalkapallojoukkueista. Seuranta-aika alkoi syksyllä 2013 (3.10.-16.12.) ja päättyi 15.6.2014. Lääketieteen kandidaatit keräsivät vamma-aineiston haastattelemalla puhelimitse loukkaantuneet pojat tai heidän vanhempansa ja täyttivät samalla tiedot kyselylomakkeisiin.
Tutkimuksen aikana ilmaantuneista rasitusvammoista 32 (13,9 %) oli Osgood-Schlatterin tautia ja 18 (7,8 %) Severin tautia. Osgood-Schlatterin taudin keskimääräinen ilmaantuvuusikä oli 12,7-v., Severin taudin vastaava 11,4 vuotta. Osgood-Schlatterin taudin takia poika oli sivussa keskimäärin 19,8 vuorokautta ja Severin taudin takia 19,4 vuorokautta.
Tutkimuksen tulokset korreloivat hyvin aiemmin olemassa olevaan tutkimustietoon. Rasitusvammat ovat ongelmallisia tautitiloja. Niiden ennaltaehkäisyyn ja mahdollisimman varhaiseen diagnosointiin pitäisi panostaa. Tulevien tutkimusten olisi syytä keskittyä mahdollisten riski- ja suojaavien tekijöiden kartoittamiseen. Lisäksi tarvitaan tietoa eri ennaltaehkäisevien menetelmien tehokkuudesta. Jatkossa olisi myös hyvä saada tutkimustietoa, jossa seuranta-aika olisi pidempi ja aineisto kooltaan suurempi.