Sukupuolen näkymättömät kahleet: Sukupuoleen perustuvan vallan muodot ja toisintavat rakenteet koulussa
Urhonen, Pyry (2016)
Urhonen, Pyry
2016
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-11-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201701121026
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201701121026
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää sukupuoleen perustuvan vallan ilmenemistä ja jatkuvuutta suomalaisessa institutionaalisessa kasvatuksessa. Kysymystä lähestyttiin sukupuolen ja vallan käsitteiden kautta, edettiin normien, stereotypioiden ja sosialisaation tarkasteluun ja lopulta koulun käytäntöihin.
Tutkimus perustuu lähdekirjallisuuteen eikä siihen sisälly lainkaan oman aineiston keruuta tai analyysiä. Teoreettinen tausta on sukupuolen osalta Judith Butlerin ja vallan osalta Michel Foucault´n ja Paolo Freiren töissä. Teoreettinen tausta yhdistetään alan ajankohtaiseen tutkimukseen ja suomalaiseen viitekehykseen. Sukupuolta tarkastellaan tutkimuksessa esiteltävien käsitteiden sukupuolimonismin, sukupuolidualismin ja sukupuolipluralismin sekä essentialismin ja konstruktionismin vertailun kautta.
Vaikuttaa siltä, että suomalaisen koulun käytännöt ovat sukupuolittuneita ja opetusinstituutioiden kokonaisuudessa on useita sukupuolittuneisuutta säilyttäviä tekijöitä. Tasa-arvotyö on ollut projektiluontoista ja jäänyt ohjelmatasolle. Koulun arki, didaktiset käytännöt ja opettajankoulutus ovat jääneet vaille konkreettisia kehittämistoimia.
Tutkimus ottaa uutena käyttöön sukupuolivallan käsitteen, jolla viitataan kaikkeen sukupuolen määrittelemiseen ja toteutukseen perustuvaan valtaan. Sukupuolivallan todettiin rajaavan oppilaan identiteettiä, sosiaalista ympäristöä, osaamista ja oppimista, kieltä, osallisuutta, ruumista, seksuaalisuutta ja sukupuolta. Sen pysyvyyden syiksi koulutuksessa todettiin puutteellinen sukupuolen käsitteen määrittely, sukupuolivallan henkilökohtaisuus, opettajankoulutuksen ja opettajaidentiteetin didaktinen painotus, opettajankoulutuksen sukupuolittuneet piirteet, sukupuolivallan luonnollistaminen ja mytologisointi, heteronormatiivisen sukupuolen ja seksuaalisuuden pitäminen neutraalina, sosialisaation perinne, muutoksen aktiivinen vastustus sekä uusliberalistinen kilpailukykyprojekti.
Sukupuolivallan purkamisen välineinä nähdään tutkimuksen ja käytännön yhdistäminen, opettajankoulutuksen ja opettajaidentiteetin kehittäminen sekä siirtyminen normittavasta sosialisaatiosta kohti dialogista kasvatusta.
Tutkimus perustuu lähdekirjallisuuteen eikä siihen sisälly lainkaan oman aineiston keruuta tai analyysiä. Teoreettinen tausta on sukupuolen osalta Judith Butlerin ja vallan osalta Michel Foucault´n ja Paolo Freiren töissä. Teoreettinen tausta yhdistetään alan ajankohtaiseen tutkimukseen ja suomalaiseen viitekehykseen. Sukupuolta tarkastellaan tutkimuksessa esiteltävien käsitteiden sukupuolimonismin, sukupuolidualismin ja sukupuolipluralismin sekä essentialismin ja konstruktionismin vertailun kautta.
Vaikuttaa siltä, että suomalaisen koulun käytännöt ovat sukupuolittuneita ja opetusinstituutioiden kokonaisuudessa on useita sukupuolittuneisuutta säilyttäviä tekijöitä. Tasa-arvotyö on ollut projektiluontoista ja jäänyt ohjelmatasolle. Koulun arki, didaktiset käytännöt ja opettajankoulutus ovat jääneet vaille konkreettisia kehittämistoimia.
Tutkimus ottaa uutena käyttöön sukupuolivallan käsitteen, jolla viitataan kaikkeen sukupuolen määrittelemiseen ja toteutukseen perustuvaan valtaan. Sukupuolivallan todettiin rajaavan oppilaan identiteettiä, sosiaalista ympäristöä, osaamista ja oppimista, kieltä, osallisuutta, ruumista, seksuaalisuutta ja sukupuolta. Sen pysyvyyden syiksi koulutuksessa todettiin puutteellinen sukupuolen käsitteen määrittely, sukupuolivallan henkilökohtaisuus, opettajankoulutuksen ja opettajaidentiteetin didaktinen painotus, opettajankoulutuksen sukupuolittuneet piirteet, sukupuolivallan luonnollistaminen ja mytologisointi, heteronormatiivisen sukupuolen ja seksuaalisuuden pitäminen neutraalina, sosialisaation perinne, muutoksen aktiivinen vastustus sekä uusliberalistinen kilpailukykyprojekti.
Sukupuolivallan purkamisen välineinä nähdään tutkimuksen ja käytännön yhdistäminen, opettajankoulutuksen ja opettajaidentiteetin kehittäminen sekä siirtyminen normittavasta sosialisaatiosta kohti dialogista kasvatusta.