Urheiluseurojen talutusnuorassa? Suomenkielisten 5-7-päiväisten paikallis- ja maakuntalehtien urheilutoimittajien näkemyksiä kriittisyydestä
Airaksinen, Saara (2016)
2016
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-12-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201701111021
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201701111021
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani aiheena on paikallis- ja maakuntalehtien urheilutoimittajien näkemys kriittisyydestä ja sen tarpeesta omassa työssä ja urheilujournalismissa yleisemmin. Selvitän sitä, millaisena urheilutoimittajat kokevat kriittisyyden käytännön arkisessa työssä ja myös sitä, mitä he ajattelevat kriittisen journalismin toteutumisesta koko ammattikunnan keskuudessa.
Tutkimukseni on pääosin määrällinen. Tutkin aihettani kyselylomakkeella, jossa on kolme aihealuetta. Kyselylomake sisältää 15 kysymystä ja taustatietokysymykset. Lomakkeessa on sekä strukturoituja kysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Vastauksia käsittelen manuaalisesti laskemalla, luokittelemalla ja ristiintaulukoimalla.
Tutkimuskohteenani on kaikkien 5-7-päiväisten suomenkielisten paikallis- ja maakuntalehtien urheilutoimittajat. Lehtiä on yhteensä 30. Tutkimusjoukkona on yhteensä 83 urheilutoimittajaa, joista kyselyyn vastasi 46 toimittajaa. Vastausprosentti on siis 55,4.
Saamieni vastausten mukaan kriittisimmin urheilujournalismissa suhtaudutaan moraalisiin kysymyksiin ja eniten kriittisiä juttuja urheilutoimittajat kertovat kirjoittavansa urheilusuorituksista. Näkyvin laji tutkimieni urheilutoimittajien lehdissä on jääkiekko. Kolmen kärkeen sijoittuvat myös jalkapallo ja yleisurheilu. Tärkeimmiksi syiksi näille painotuksille vastaajat mainitsevat lajin harrastajamäärät lehden levikkialueella, toimituksen oman linjanvedon ja lajin yleisömäärät.
Lehtensä lajipainotuksiin vastaajat suhtautuivat varsin myötämielisesti. Vastaajista 43, eli noin 93 prosenttia on sitä mieltä, että hyväksyy valitut painotukset joko täysin tai ainakin osittain. Pienilevikkisten lehtien toimittajat hyväksyvät painotukset useammin kuin suurempilevikkisten lehtien. Ikäryhmien vertailussa vanhemman polven toimittajat hyväksyivät painotukset paremmin kuin nuoremmat kollegansa.
Tutkimustuloksien perusteella on pääteltävissä, että urheilutoimittajat ovat halukkaita vertaamaan itseään ja kriittisyyttään muuhun journalismiin. Pohtiessaan omaa kriittisyyttään suhteessa muihin urheilutoimittajat ovat myös suoritukseensa suhteellisen tyytyväisiä. Toisaalta, vaikka urheilutoimittajat kokevat kriittisyyden tärkeäksi journalismissa ja urheilujournalismissa, vastaajat sanovat harjoittavansa kriittistä journalismia melko harvoin. Vastaajat myös arvioivat, että kriittisyyden määrää urheilujournalismissa pitäisi lisätä.
Tutkimukseni on pääosin määrällinen. Tutkin aihettani kyselylomakkeella, jossa on kolme aihealuetta. Kyselylomake sisältää 15 kysymystä ja taustatietokysymykset. Lomakkeessa on sekä strukturoituja kysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Vastauksia käsittelen manuaalisesti laskemalla, luokittelemalla ja ristiintaulukoimalla.
Tutkimuskohteenani on kaikkien 5-7-päiväisten suomenkielisten paikallis- ja maakuntalehtien urheilutoimittajat. Lehtiä on yhteensä 30. Tutkimusjoukkona on yhteensä 83 urheilutoimittajaa, joista kyselyyn vastasi 46 toimittajaa. Vastausprosentti on siis 55,4.
Saamieni vastausten mukaan kriittisimmin urheilujournalismissa suhtaudutaan moraalisiin kysymyksiin ja eniten kriittisiä juttuja urheilutoimittajat kertovat kirjoittavansa urheilusuorituksista. Näkyvin laji tutkimieni urheilutoimittajien lehdissä on jääkiekko. Kolmen kärkeen sijoittuvat myös jalkapallo ja yleisurheilu. Tärkeimmiksi syiksi näille painotuksille vastaajat mainitsevat lajin harrastajamäärät lehden levikkialueella, toimituksen oman linjanvedon ja lajin yleisömäärät.
Lehtensä lajipainotuksiin vastaajat suhtautuivat varsin myötämielisesti. Vastaajista 43, eli noin 93 prosenttia on sitä mieltä, että hyväksyy valitut painotukset joko täysin tai ainakin osittain. Pienilevikkisten lehtien toimittajat hyväksyvät painotukset useammin kuin suurempilevikkisten lehtien. Ikäryhmien vertailussa vanhemman polven toimittajat hyväksyivät painotukset paremmin kuin nuoremmat kollegansa.
Tutkimustuloksien perusteella on pääteltävissä, että urheilutoimittajat ovat halukkaita vertaamaan itseään ja kriittisyyttään muuhun journalismiin. Pohtiessaan omaa kriittisyyttään suhteessa muihin urheilutoimittajat ovat myös suoritukseensa suhteellisen tyytyväisiä. Toisaalta, vaikka urheilutoimittajat kokevat kriittisyyden tärkeäksi journalismissa ja urheilujournalismissa, vastaajat sanovat harjoittavansa kriittistä journalismia melko harvoin. Vastaajat myös arvioivat, että kriittisyyden määrää urheilujournalismissa pitäisi lisätä.