Työn ja perheen ristiriidat, sairauspoissaolot ja avioeroriski suomalaisilla palkansaajilla

Abstract

Työn ja perheen yhteensovittaminen on jo pitkään ollut sekä kansallisesti että kansainvälisesti kiinnostava tutkimuskohde. Yhteensovittamiskysymysten esiin nousu on seurausta erityisesti työn ja perhe-elämän eriytymisestä, muutoksista ansiotyössä, naisten lisääntyneestä työhön osallistumisesta sekä kahden ansaitsijan ja yksinhuoltajakotitalouksien yleistymisestä. Tutkimusten tarkastelunäkökulmana on tavallisesti ollut ristiriitanäkökulma, jolloin on selvitetty yhteensovittamisongelmien yleisyyttä ja esiintymistä, syntyyn vaikuttavia tekijöitä sekä seurauksia. Myös tässä tutkimuksessa työn ja perheen yhteensovittamista lähestytään ristiriidan näkökulmasta.

Työn ja perheen yhteensovittamisongelmia esiintyy sukupuolesta riippumatta ja niiden yleisyyteen vaikuttavat muun muassa erilaiset työhön ja perheeseen liittyvät sekä yksilölliset tekijät. Työn ja perheen ristiriidoilla on seurauksia hyvinvoinnille ja terveydelle sekä perhe-elämälle. Ne lisäävät tutkitusti sairauspoissaolojen riskiä sekä parisuhteen ongelmia.

Työstä perheeseen suuntautuvien ristiriitojen hyvinvointiin ja parisuhteeseen kytkeytyvien seurausten tarkastelu on tämän tutkimuksen tehtävänä. Tarkemmin tutkimuksessa tarkastellaan työn ja perheen ristiriitojen yleisyyttä sekä yhteyksiä palkansaajien pitkiin sairauspoissaoloihin ja avioeroriskiin. Aikaisempaa tutkimustietoa aiheesta on vähän tai se puuttuu. Tarkasteluissa kontrolloidaan erilaisia työhön ja terveyteen liittyviä sekä taustatekijöitä.

Tutkimuksen aineistona toimivat Tilastokeskuksen työolotutkimukset vuosilta 1990, 1997, 2003 ja 2008 sekä niihin liitetyt rekisteriseurantatiedot. Palkansaajien pitkien sairauspoissaolojen määrää seurataan tutkimushetkeä seuraavan kolmen vuoden ajan. Seurannan alkupisteitä ovat työolotutkimusten poikkileikkausajankohdat: vuodet 1997, 2003 ja 2008. Tarkasteluissa on kontrolloitu myös kutakin ajankohtaa edeltävän vuoden pitkät sairauspoissaolot. Avioliiton seuranta-aika on vuoden 2011 loppuun. Avioeroriskin tarkastelussa käytetään edellisestä poiketen vuoden 1990 työolotutkimusaineistoa, muttei enää vuoden 2008 aineistoa, sillä sen osalta seuranta-aika jäisi tarkasteltavaan ilmiöön nähden liian lyhyeksi. Tarkastelut rajataan koskemaan perheellisiä, vähintään vuoden työsuhteessa olleita palkansaajia. Analyysit tehdään erikseen miehille ja naisille.

Väitöstutkimuksen tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että työn ja perheen ristiriidat voivat olla riski palkansaajien terveydelle ja sitä kautta työkyvylle. Tulosten mukaan työn ja perheen ristiriidat lisäävät sekä mies- että naispalkansaajilla pitkien sairauspoissaolojen riskiä kolmen vuoden seurannassa. Yhteys ristiriitojen ja sairauspoissaolojen välillä säilyi myös vakioiduissa malleissa.

Ristiriidat lisäävät tulosten mukaan erityisesti miesten avioeroriskiä. Tulosta työn ja perheen ristiriitojen yhteydestä miesten, mutta ei naisten avioeroriskiin voi selittää naisten alttiimpi reagointi puolison työn kuormittavuudesta aiheutuneisiin työn ja perheen ristiriitoihin ja sen heijastuminen parisuhteeseen. Ilmiötä kuvataan ristikkäissiirräntänä.

Työn ja perheen yhteensovittamisen tuki sekä kuormitusta aiheuttavien tekijöiden tunnistaminen voivat auttaa jaksamisongelmista johtuvien sairauspoissaolojen ehkäisyssä sekä vähentää ristiriidoista parisuhteelle aiheutuvia ongelmia. Työorganisaatioiden sekä yhteiskunnan perhepolitiikan näkökulmasta tutkimustulos haastaa arvioimaan ja kehittämään työn ja perheen yhteensovittamista tukevia toimia. Palkansaajien hyvä terveys ehkäisee sairauspoissaoloja sekä tukee työurien jatkumista. Hyvinvoinnilla on myönteisiä vaikutuksia parisuhteeseen ja perhe-elämään. Näillä on puolestaan monia paitsi inhimillisiä ja sosiaalisia, myös työorganisaatioiden toimintaan sekä yhteiskunnan talouteen ja tuottavuuteen ulottuvia myönteisiä vaikutuksia.

The reconciliation of work and family life has long been a nationally and internationally interesting research topic. Questions related to the reconciliation of work and family have emerged as a result of the differentiation of work and family life, working life changes, the increasing participation of women in the workforce, and the greater numbers of dual-earner families and single households. Previous studies have usually focused on work–family conflicts, particularly the frequency and occurrence of conflicts, factors affecting the presence and emergence of conflicts, and the consequences of work–family conflicts.

Both women and men face problems in reconciling work and family. Various work- and family -related factors – in addition to individual factors – affect the frequency of work–family conflicts. These conflicts have a negative impact on health and well-being and on family life. Studies show that work–family conflicts increase the risk of relationship problems and sick leave.

In this study, I examine the frequency and occurrence of work–family conflicts among Finnish employees. My primary aim is to examine the effects of work–family conflicts on long-term sickness absences and divorce risk, areas in which there is very little existing research.

The research data consist of the Finnish Quality of Work Life Surveys from 1990, 1997, 2003, and 2008, and register-based follow-up data produced by Statistics Finland. The follow-up period for long-term sickness absences is three years. The starting points for the follow-up are 1997, 2003, and 2008. The long-term sickness absences in the years before each survey were controlled for in the analyses. The follow-up period for divorce risk is from 1990, 1997, and 2003 to the end of 2011. The 2008 survey is not used in the analysis of divorce risk in order to avoid having a follow-up period that is too short. All the analyses are limited to those employees with families whose employment has been ongoing for at least one year. The analyses are carried out separately for men and women. Various background and work- and health -related factors are controlled for in the analyses.

The results confirm that work–family conflicts are a risk for health and working ability. According to the results, work–family conflicts increase the risk for long-term sickness absences among both male and female employees. The connection between conflicts and sickness absences was also present in the standardized models. Work–family conflicts increased men’s – but not women’s – divorce risk. The reason for the gender difference might be women’s greater responsiveness to the spouse’s work–family conflicts and their reflection on the relationship. The term ‘cross-over’ is used to describe this kind of transmission across individuals.

Support for work–family reconciliation and the recognition of factors that cause overload in employees’ work and family life might help to prevent sickness absences and relationship problems caused by work–family conflicts. The challenge for family policy and work organizations in Finnish society is to evaluate, develop, and strengthen those measures that support the reconciliation of employees’ work and family life. The good health and well-being of employees prevents sickness absences and supports the continuation of careers. They also provide well-being at home with the family. In turn, they have many positive effects on the functionality of organizations and on society’s economics and productivity.