Katsekontaktin ja käännetyn katseen aiheuttamat tunnereaktiot - mittareina säpsähdysrefleksi ja sydämensyke
Dunn, Richard; Pajunen, Sanna (2016)
Dunn, Richard
Pajunen, Sanna
2016
Psykologian tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Psychology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-11-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201701021004
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201701021004
Tiivistelmä
Katsekontakti on merkittävä sosiaalinen viesti, joka vaikuttaa tiedonkäsittelyyn sekä kohottaa affektiivista virittyneisyyttä käännettyyn katseeseen verrattuna. Kasvolihasten aktiviteettinä mitattuna on saatu näyttöä sille, että katsekontakti ja käännetty katse aiheuttavat tunnereaktioita ja esimerkiksi priming-asetelmaa käyttäen on osoitettu, että käännetty katse koetaan negatiivisempana kuin katsekontakti. Risteäviä tuloksia tutkimuskentälle ovat tuottaneet itsearvioinnit, joiden mukaan käännettyä katsetta pidetään positiivisempana kuin katsekontaktia. Tässä tutkimuksessa katsekontaktin aiheuttamia tunnereaktioita mitattiin kahden fysiologisen vasteen välittäminä sekä itsearvioinnein.
Säpsähdysrefleksin voimakkuuden ja sydämen syketaajuuden tiedetään objektiivisesti ilmentävän tunnereaktioita. Säpsähdysrefleksi on uhkaavan ärsykkeen seurauksena syntyvä automaattinen reaktio, jonka voimakkuuteen voidaan vaikuttaa taustaärsykkeillä. Positiivisen tunnereaktion aiheuttavat taustaärsykkeet vaimentavat säpsähdysrefleksiä ja negatiiviset tunnereaktiot voimistavat sitä. Vastaavasti negatiivinen tunnereaktio kiihdyttää ja positiivinen laskee syketaajuutta voimakkaan ärsykkeen esittämisen jälkeen.
Tässä tutkimuksessa säpsähdysrefleksi ja syketaajuuden muutokset tuotettiin voimakkaalla äänellä ja tarkasteltiin katsekontaktin ja käännetyn katseen vaikutuksia niihin. Katsetilanteita varten tutkimuksessa toimi aito mallinhenkilö ja kyseisiä fysiologisia vasteita mitattiin myös ilman taustaärsykettä. Katsekontakti ja alaspäin käännetty katse voimistivat säpsähdysrefleksiä ja kiihdyttivät sydämen syketaajuutta verrattuna taustaärsykkeettömään tilanteeseen. Toinen tärkeä tulos oli, että käännetty katse voimistaa säpsähdysrefleksiä ja kiihdyttää syketaajuutta enemmän kuin katsekontakti. Subjektiivisissa arvioissa molemmat katsetilanteet koettiin miellyttäviksi, eikä niiden välillä ollut eroa.
Tulosten mukaan katsekontakti ja käännetty katse aiheuttavat molemmat negatiivisen tunnereaktion. Aiempien tutkimusten kanssa yhtenevästi havaittiin, että käännetty katse aiheutti negatiivisemman reaktion kuin katsekontakti. Käännetyn katseen aiheuttama negatiivinen tunnereaktio saattaisi selittyä torjutuksi tulemisen kokemuksella ja katsekontakti taas ainakin tällaisessa sosiaalisessa kontekstissa saatetaan kokea implisiittisesti uhkaavana.
Säpsähdysrefleksin voimakkuuden ja sydämen syketaajuuden tiedetään objektiivisesti ilmentävän tunnereaktioita. Säpsähdysrefleksi on uhkaavan ärsykkeen seurauksena syntyvä automaattinen reaktio, jonka voimakkuuteen voidaan vaikuttaa taustaärsykkeillä. Positiivisen tunnereaktion aiheuttavat taustaärsykkeet vaimentavat säpsähdysrefleksiä ja negatiiviset tunnereaktiot voimistavat sitä. Vastaavasti negatiivinen tunnereaktio kiihdyttää ja positiivinen laskee syketaajuutta voimakkaan ärsykkeen esittämisen jälkeen.
Tässä tutkimuksessa säpsähdysrefleksi ja syketaajuuden muutokset tuotettiin voimakkaalla äänellä ja tarkasteltiin katsekontaktin ja käännetyn katseen vaikutuksia niihin. Katsetilanteita varten tutkimuksessa toimi aito mallinhenkilö ja kyseisiä fysiologisia vasteita mitattiin myös ilman taustaärsykettä. Katsekontakti ja alaspäin käännetty katse voimistivat säpsähdysrefleksiä ja kiihdyttivät sydämen syketaajuutta verrattuna taustaärsykkeettömään tilanteeseen. Toinen tärkeä tulos oli, että käännetty katse voimistaa säpsähdysrefleksiä ja kiihdyttää syketaajuutta enemmän kuin katsekontakti. Subjektiivisissa arvioissa molemmat katsetilanteet koettiin miellyttäviksi, eikä niiden välillä ollut eroa.
Tulosten mukaan katsekontakti ja käännetty katse aiheuttavat molemmat negatiivisen tunnereaktion. Aiempien tutkimusten kanssa yhtenevästi havaittiin, että käännetty katse aiheutti negatiivisemman reaktion kuin katsekontakti. Käännetyn katseen aiheuttama negatiivinen tunnereaktio saattaisi selittyä torjutuksi tulemisen kokemuksella ja katsekontakti taas ainakin tällaisessa sosiaalisessa kontekstissa saatetaan kokea implisiittisesti uhkaavana.