Uuden teknologian hyväksyminen organisaatiossa : tapaustutkimus työhyvinvoinnin mobiilipalautekanavan käyttöönotosta
Remula, Hanna (2016)
2016
MDP in Human-Technology Interaction
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-12-19
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201701021003
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201701021003
Tiivistelmä
Yritysten päätöksentekijät ovat kiinnostuneita teknologian hyväksymisestä, sillä uuden teknologian käyttöönottoon vaaditaan paljon resursseja ja siihen liittyy monia riskejä. Koska käyttöönotto on usein suuri investointi, halutaan siinä myös onnistua. Tässä tutkielmassa tarkastellaan uuden teknologian hyväksymistä sen käyttöönottotilanteessa organisaatiossa. Tapaustutkimuksen kohteena on monella toimialalla toimiva suuri pirkanmaalainen organisaatio, ja siellä keväällä 2015 käyttöön otettu työhyvinvoinnin mobiilipalautekanava. Tarkoituksena on kerätä työntekijöiden kokemuksia sovelluksen käyttöönotosta ja selvittää, miten siinä ollaan onnistuttu. Lisäksi perehdytään siihen, mitkä tekijät vaikuttavat teknologian hyväksymiseen organisaatiossa.
Aineistonkeruumenetelminä tässä tutkimuksessa käytetään puolistrukturoituja haastatteluja. Ensimmäinen osa tutkimusaineistosta on kerätty ryhmähaastatteluiden ja toinen osa yksilöhaastatteluiden avulla. Haastateltavat olivat kaikki organisaation työntekijöitä, ja heitä oli yhteensä 14. Haastatteluja käytetään, jotta työntekijöiden omat kokemukset pääsisivät parhaiten esille. Haastattelutilanteet nauhoitettiin ja litteroitiin. Tutkimustuloksena syntyi luokittelu teknologian hyväksymiseen vaikuttavista seikoista työhyvinvoinnin palautekanavan käyttöönoton yhteydessä.
Tutkimustuloksen mukaan työhyvinvoinnin mobiilipalautekanavan hyväksymiseen vaikuttavat sekä yleisesti palautteen antamiseen että palautteenannon välineenä toimivan teknologian hyväksymiseen liittyvät tekijät. Työntekijöiden kokemus siitä, että heidän työhyvinvoinnistaan ollaan kiinnostuttu organisaatiossa, on lähtökohtana palautteen antamiselle riippumatta palautekanavasta. Tärkeimmät sovelluksen hyväksymiseen vaikuttavat tekijät tämän tutkimuksen perusteella ovat sen koettu hyödyllisyys, luottamus teknologiaa ja digitaalista vuorovaikutusta kohtaan sekä kokemus sovelluksen käyttöönoton helppoudesta. Teknologian koettuun hyödyllisyyteen vaikuttavat eniten työtehtävän palautteen antamisen koettu tärkeys, mielikuvat sovelluksesta sekä kokemus sen helppokäyttöisyydestä.
Teknologian koettu hyödyllisyys vaikuttaa sovelluksen käyttöaikomukseen, johon vaikuttavat lisäksi luottamus teknologiaa ja digitaalista vuorovaikutusta kohtaan. Nämä tekijät yhdessä vaikuttavat sovelluksen todelliseen käyttöön, jota ennustaa myös kokemus sovelluksen käyttöönoton helppoudesta.
Aineistonkeruumenetelminä tässä tutkimuksessa käytetään puolistrukturoituja haastatteluja. Ensimmäinen osa tutkimusaineistosta on kerätty ryhmähaastatteluiden ja toinen osa yksilöhaastatteluiden avulla. Haastateltavat olivat kaikki organisaation työntekijöitä, ja heitä oli yhteensä 14. Haastatteluja käytetään, jotta työntekijöiden omat kokemukset pääsisivät parhaiten esille. Haastattelutilanteet nauhoitettiin ja litteroitiin. Tutkimustuloksena syntyi luokittelu teknologian hyväksymiseen vaikuttavista seikoista työhyvinvoinnin palautekanavan käyttöönoton yhteydessä.
Tutkimustuloksen mukaan työhyvinvoinnin mobiilipalautekanavan hyväksymiseen vaikuttavat sekä yleisesti palautteen antamiseen että palautteenannon välineenä toimivan teknologian hyväksymiseen liittyvät tekijät. Työntekijöiden kokemus siitä, että heidän työhyvinvoinnistaan ollaan kiinnostuttu organisaatiossa, on lähtökohtana palautteen antamiselle riippumatta palautekanavasta. Tärkeimmät sovelluksen hyväksymiseen vaikuttavat tekijät tämän tutkimuksen perusteella ovat sen koettu hyödyllisyys, luottamus teknologiaa ja digitaalista vuorovaikutusta kohtaan sekä kokemus sovelluksen käyttöönoton helppoudesta. Teknologian koettuun hyödyllisyyteen vaikuttavat eniten työtehtävän palautteen antamisen koettu tärkeys, mielikuvat sovelluksesta sekä kokemus sen helppokäyttöisyydestä.
Teknologian koettu hyödyllisyys vaikuttaa sovelluksen käyttöaikomukseen, johon vaikuttavat lisäksi luottamus teknologiaa ja digitaalista vuorovaikutusta kohtaan. Nämä tekijät yhdessä vaikuttavat sovelluksen todelliseen käyttöön, jota ennustaa myös kokemus sovelluksen käyttöönoton helppoudesta.