Työhyvinvoinnin kehittäminen rakennustuotteita valmistavassa yrityksessä
Stolt, Sini (2016)
2016
Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelma - Master's Programme in Work, Welfare and Wellbeing
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-12-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201612302925
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201612302925
Tiivistelmä
Tutkielmani tavoitteena oli selvittää, millaisia ajatuksia henkilöstöllä on työhyvinvoinnista rakennusalan tuotteita valmistavassa yrityksessä. Käytin taustatietona tutkielmassani eläkeyhtiö Varman yrityksessä tekemää työhyvinvointikyselyä. Kyselyn vastausten perusteella löysimme teemat yhteiselle keskustelulle työhyvinvoinnista. Samoja teemoja hyödynnettiin työhyvinvoinnin kehittämisessä. Tutkimusprosessi alkoi joulukuussa 2015 ja päättyi haastatteluihin kesäkuussa 2016.
Tutkielmani on toimintatutkimus. Tein tutkimassani yrityksessä osallistuvaa havainnointia ja kehittämistyötä. Havainnoin yhteisiä palavereita, keskusteluita sekä yhteistä toimintaa. Kirjasin nämä havainnot kenttäpäiväkirjaani. Aineistonkeruun välineinä käytin, kenttäpäiväkirjan lisäksi, haastatteluita. Osallistuin tutkijana organisaation työhyvinvointia kehittävään toimintaan ja järjestin työhy-vinvoinnin kehittämispäivän.
Tutkimuksessa nousi esiin organisaation hierarkkisuus. Organisaatiota kuvaavat tayloristinen ja klassinen organisaatioteoria. Tayloristisen organisaatioteorian perinnettä muistuttavat urakkapalkka, tutkimuksellinen kehittämistyö sekä tuotantoon ja talouteen keskittyminen. Klassisen organisaatio teorian perinnettä taas ilmentävät organisaation hierarkkisuus, rakenne sekä prosesseihin jakautuva työ. Prosessiluonteista työtä organisaatiossa lähdettiin tutkimusjakson aikana kehittämään lean-menetelmän avulla.
Työhyvinvoinnin kehittäminen vaikutti olevan organisaatiossa uutta. Työhyvinvointia ylläpitäviä ja lisääviä tekoja organisaatiossa on käytetty pitkään. Työhyvinvoinnin edistäminen ei ole kuitenkaan suunnitelmallista eikä strategisesti määriteltyä. Työhyvinvoinnin kehittämistyö otettiin hyvin vastaan, ja siitä oltiin kiinnostuneita läpi organisaation.
Lähestyn työhyvinvointia Asset-mallin ja strategisen työhyvinvoinnin kautta. Haluan tutkimuksellani nostaa esiin yksilöiden kokemusten lisäksi työhyvinvoinnin merkityksen koko organisaatiolle. Strategisessa työhyvinvoinnin teoria yhdistää työhyvinvoinnin ja yrityksen tuloksellisuuden.
Tutkimuksessa nousee esiin laadukkaan ja työhyvinvointia tukevan johtamisen merkitys. Organisaatiossa työntekijät kaipaavat rakenteita, joissa he saavat tietoa työn muutoksista. Toisaalta työntekijät kaipaavat palautetta ja nähdyksi tulemista. Työn laadukkuus ja työhön sitoutuminen ovat organisaatiossa henkilöstön puheissa tärkeitä. Henkilöstö tunnistaa työhyvinvoinnin edistämiseksi tehtyä työtä hyvin. Työhyvinvoinnin tavoitteellisempi johtaminen ja lean-mallin käyttöönotto voivat jatkossa tukea organisaation työnhyvinvoinnin kehittymistä, ja sitä kautta taloudellista tulosta.
Tutkielmani on toimintatutkimus. Tein tutkimassani yrityksessä osallistuvaa havainnointia ja kehittämistyötä. Havainnoin yhteisiä palavereita, keskusteluita sekä yhteistä toimintaa. Kirjasin nämä havainnot kenttäpäiväkirjaani. Aineistonkeruun välineinä käytin, kenttäpäiväkirjan lisäksi, haastatteluita. Osallistuin tutkijana organisaation työhyvinvointia kehittävään toimintaan ja järjestin työhy-vinvoinnin kehittämispäivän.
Tutkimuksessa nousi esiin organisaation hierarkkisuus. Organisaatiota kuvaavat tayloristinen ja klassinen organisaatioteoria. Tayloristisen organisaatioteorian perinnettä muistuttavat urakkapalkka, tutkimuksellinen kehittämistyö sekä tuotantoon ja talouteen keskittyminen. Klassisen organisaatio teorian perinnettä taas ilmentävät organisaation hierarkkisuus, rakenne sekä prosesseihin jakautuva työ. Prosessiluonteista työtä organisaatiossa lähdettiin tutkimusjakson aikana kehittämään lean-menetelmän avulla.
Työhyvinvoinnin kehittäminen vaikutti olevan organisaatiossa uutta. Työhyvinvointia ylläpitäviä ja lisääviä tekoja organisaatiossa on käytetty pitkään. Työhyvinvoinnin edistäminen ei ole kuitenkaan suunnitelmallista eikä strategisesti määriteltyä. Työhyvinvoinnin kehittämistyö otettiin hyvin vastaan, ja siitä oltiin kiinnostuneita läpi organisaation.
Lähestyn työhyvinvointia Asset-mallin ja strategisen työhyvinvoinnin kautta. Haluan tutkimuksellani nostaa esiin yksilöiden kokemusten lisäksi työhyvinvoinnin merkityksen koko organisaatiolle. Strategisessa työhyvinvoinnin teoria yhdistää työhyvinvoinnin ja yrityksen tuloksellisuuden.
Tutkimuksessa nousee esiin laadukkaan ja työhyvinvointia tukevan johtamisen merkitys. Organisaatiossa työntekijät kaipaavat rakenteita, joissa he saavat tietoa työn muutoksista. Toisaalta työntekijät kaipaavat palautetta ja nähdyksi tulemista. Työn laadukkuus ja työhön sitoutuminen ovat organisaatiossa henkilöstön puheissa tärkeitä. Henkilöstö tunnistaa työhyvinvoinnin edistämiseksi tehtyä työtä hyvin. Työhyvinvoinnin tavoitteellisempi johtaminen ja lean-mallin käyttöönotto voivat jatkossa tukea organisaation työnhyvinvoinnin kehittymistä, ja sitä kautta taloudellista tulosta.