Svenska lånord i Alahärmädialekt : en sociodialektologisk studie om en finsk sydösterbottnisk dialekt

Abstract

Tutkimuksessani perehdytään Alahärmän murteessa esiintyvien ruotsalaisten lainasanojen tunnistamiseen ja käyttämiseen. Tavoitteena on selvittää, miten informanttien tietämys murresanoista eroaa toisistaan erilaisista sosiolingvistisistä muuttujista riippuen. Tutkimus pyrkii myös selvittämään, vaikuttavatko ruotsin kielen taidot ruotsalaisperäisten murresanojen tunnistamiseen. Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat pohjautuvat aikaisempiin sosiolingvistisiin ja dialektologisiin tutkimuksiin sekä teoriaan murteiden muuttumisesta ja kielikontakteista.

Tutkimusaineisto pohjautuu verkossa toteutettuun kyselylomakkeeseen, johon vastasi yhteensä 66 nykyistä tai entistä alahärmäläistä. Kyselylomakkeen ensimmäisessä osassa kartoitettiin informanttien taustatietoja ikää, sukupuolta, syntymä- ja asuin-paikkaa, äidinkieltä ja kotona käytettävää kieltä, koulutusta sekä pääasiallista toimintaa koskien. Toinen osa koostui ruotsalaisperäisistä murresanoista, jotka valikoitiin sekä kirjallisista että äänitetyistä lähteistä. Valikoidut 34 murresanaa jakautuivat sanaryhmiin A-D: ryhmä A sisälsi kymmenen yleistä Alahärmän murteen murresanaa, ryhmä B kymmenen maa- ja kotitalouteen liittyvää murresanaa, ryhmä C kymmenen myös muissa suomen murteissa käytettävää murresanaa ja ryhmä D neljä muista kielistä kuin ruotsista peräisin olevaa sanaa. Kunkin sanan kohdalla tuli ilmoittaa, onko sana tuttu. Tutuista sanoista tuli kirjoittaa murresanan sisältävä lause ja selittää murresanan merkitys. Informantit saivat myös mainita muita Alahärmän murteen murresanoja. Kolmannessa osassa kartoitettiin informanttien sosiaalista verkostoa ja viimeisessä osassa sitä, kuinka usein informantit käyttävät ruotsin kieltä ja minkälaiseksi he arvioivat ruotsin kielen taitonsa.

Tutkimuksen mukaan myös muissa suomen murteissa esiintyvät ruotsista lainautuneet murresanat ovat tutuimpia, kun taas maa- ja kotitalouteen liittyvät murresanat ovat vieraimpia. Myös muista kielistä lainautuneet sanat kuuluivat tutuimpien sanojen joukkoon. Sanojen alkuperäiskielen merkitys sanojen tunnettuuden kannalta jää epäselväksi, koska lähes 90 %:lla kyselyn sanoista on ruotsalainen alkuperä. Ennemminkin sanojen aihepiiri vaikuttaa olevan tunnettuuden kannalta keskeinen muuttuja. Tulokset osoittavat, että globalisaatio ja kaupungistuminen ovat vaikuttaneet Alahärmän murresanastoon. Tutkimustulosten mukaan vanhemmat informantit tuntevat murresanat paremmin kuin nuoremmat, mikä voi viitata joko Alahärmän murteen muuttumiseen tai informanttien yksilölliseen kielen kehittymiseen. Tuloksista käy ilmi, että naispuoliset informantit tuntevat murresanat miespuolisia informantteja paremmin. Myös informanttien koulutuksella ja pääasiallisella toiminnalla on yhteys murresanojen tunnistamiseen. Koulutus ja pääasiallinen toiminta kytkeytyvät kuitenkin vahvasti informanttien ikään. Tutkimustulosten mukaan murresanojen tunnistaminen ei ole yhteydessä informanttien ruotsin kielen taitoihin.