Fit-naiset hyvinvoinnin jäljillä : hyvinvointiin liittyvien ilmiöiden semanttinen tutkimus Fit-lehdissä
Saarinen, Sanna (2016)
2016
Suomen kielen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Finnish Language
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-12-20
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201612302909
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201612302909
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee Fit-lehtien sisältämiä hyvinvointikäsityksiä. Tutkimus perustuu oletukselle, että Fit pyrkii sisällöllään vastaamaan nykymaailmassa vallitsevaan ajattelutapaan, jossa hyvinvoinnin merkitys on nostettu ulkonäön edelle, mutta se ei täysin onnistu tavoitteessaan. Lehden ulkomuodon ja sisällön välillä on nähtävissä ristiriita, jonka osoittaminen on yksi tutkimuksen tavoitteista. Ulkonäkökeskeisyys on piilossa rivien välissä, vaikka sitä ei suoraan tuotaisi teksteissä ilmi. Tutkimuksen tarkoitus on myös selvittää, millainen on Fit-lehdissä esiintyvien naisten kanta hyvinvointia, terveyttä ja ulkonäköä käsitteleviin aiheisiin. Tätä kysymystä lähestytään analysoimalla, miten naisten elämässä tapahtuneet muutokset on kielennetty ja millaisia merkityksiä niihin sisältyy.
Tutkimusaiheen valinnan taustalla on nyky-yhteiskunnassa pinnalla oleva hyvinvointikeskustelu, joka on saanut valtavat mittasuhteet erityisesti naisten keskuudessa. Fit valikoitui aineistoksi, koska tutkittu ilmiö tulee loistavasti esiin alan aikakauslehdissä, jollaista Fit edustaa. Fit:in kaltaiset hyvinvointia ja terveyttä käsittelevät lehdet on suunnattu pääasiassa naislukijoille, joten tutkimuksen rajaaminen naisiin on perusteltua.
Tutkielman aineistona on Excel-taulukko, joka sisältää yhteensä 2521 riviä Fit-lehdistä poimittuja ilmauksia. Ilmaukset on luokiteltu yhteentoista eri kategoriaan. Kategorialuokittelun tarkoitus on auttaa huomaamaan, mitkä ilmiöt ja aiheet nousevat aineistossa keskeisiksi analyysin kannalta. Jotta saataisiin selville, miten lehdissä esiteltyjen naisten kokemat muutokset kielentyvät, ja millaisiksi naiset ne kokevat, jokainen ilmaus on luokiteltu joko negatiiviseksi tai positiiviseksi sekä kuuluvaksi muutosta edeltävään tai sen jälkeiseen aikaan naisia käsittelevien tekstien kontekstissa.
Teoriapohja tutkimuksessa on semanttinen, mutta siinä hyödynnetään myös pragmatiikan näkökulmia, sillä ilmauksen todellinen merkitys tulee esiin vasta ottamalla huomioon kielenkäyttötilanne sekä konteksti. Semanttisen ja pragmaattisen analyysin avulla pyritään löytämään pinnan alla piileviä merkityksiä, jotka paljastavat, vallitseeko muodon ja sisällön välillä oletettu ristiriitaa.
Tutkimuksen tavoite on saada ihmisten huomio kiinnittymään hyvinvointipuheen todelliseen luonteeseen ja sen sisältämiin ristiriitoihin.
Tutkimusaiheen valinnan taustalla on nyky-yhteiskunnassa pinnalla oleva hyvinvointikeskustelu, joka on saanut valtavat mittasuhteet erityisesti naisten keskuudessa. Fit valikoitui aineistoksi, koska tutkittu ilmiö tulee loistavasti esiin alan aikakauslehdissä, jollaista Fit edustaa. Fit:in kaltaiset hyvinvointia ja terveyttä käsittelevät lehdet on suunnattu pääasiassa naislukijoille, joten tutkimuksen rajaaminen naisiin on perusteltua.
Tutkielman aineistona on Excel-taulukko, joka sisältää yhteensä 2521 riviä Fit-lehdistä poimittuja ilmauksia. Ilmaukset on luokiteltu yhteentoista eri kategoriaan. Kategorialuokittelun tarkoitus on auttaa huomaamaan, mitkä ilmiöt ja aiheet nousevat aineistossa keskeisiksi analyysin kannalta. Jotta saataisiin selville, miten lehdissä esiteltyjen naisten kokemat muutokset kielentyvät, ja millaisiksi naiset ne kokevat, jokainen ilmaus on luokiteltu joko negatiiviseksi tai positiiviseksi sekä kuuluvaksi muutosta edeltävään tai sen jälkeiseen aikaan naisia käsittelevien tekstien kontekstissa.
Teoriapohja tutkimuksessa on semanttinen, mutta siinä hyödynnetään myös pragmatiikan näkökulmia, sillä ilmauksen todellinen merkitys tulee esiin vasta ottamalla huomioon kielenkäyttötilanne sekä konteksti. Semanttisen ja pragmaattisen analyysin avulla pyritään löytämään pinnan alla piileviä merkityksiä, jotka paljastavat, vallitseeko muodon ja sisällön välillä oletettu ristiriitaa.
Tutkimuksen tavoite on saada ihmisten huomio kiinnittymään hyvinvointipuheen todelliseen luonteeseen ja sen sisältämiin ristiriitoihin.