Turpeeseen sidotut. Suomalaisen turvepolitiikan etujärjestövaikuttaminen ja vallan etupiirit

Abstract

Turpeeseen sidotut. Suomalaisen turvepolitiikan etujärjestövaikuttaminen ja vallan etupiirit pro gradu tutkielma käsittelee etujärjestövaikuttamista suomalaisessa turvepolitiikassa ja siitä piirtyvää turve-energiapoliittista vallankäyttöä. Tutkimuksen taustana on tekijän oma kandidaatin tutkimus, jossa tutkittiin turvepolitiikassa ilmeneviä diskursseja. Tämän tutkimuksen johtopäätöksenä oli, että ympäristönäkökulmalla oli merkittävä rooli yleisen mielipiteen ja poliittisten päätösten syntymisessä. Tämä johtopäätös antaa lähtökohdat tälle tutkimukselle, jonka tarkoituksena on tutkia eturyhmien ja järjestöjen vallankäyttöä turvepolitiikassa. Tutkimuksen viitekehyksenä toimii vuoden 2011 Kataisen hallituksen esitys, jolla turpeen verotuksella päätettiin kerätä 20 miljoonaa enemmän vuosittaisn, kuin oli tarkoitettu vuoden 2010 päätetyssä turpeen asteittaisessa veronkorotussuunnitelmassa. Tämä päätös kuitenkin peruttiin vuonna 2014 ja se toimii viitekehyksen toisena kiintopisteenä. Tutkimus hahmottaa syyt sille, miksi veronkorotus päätettiin tehdä ja miksi siitä osaltaan luovuttiin vuonna 2014.

Tutkimusta varten on haastateltu yhteensä kahdeksan henkilöä, joita edustavat hallituspuolueita, ympäristö- ja työ-ja elinkeinoministeriöitä ja etujärjestöjä. Haastatteluaineiston lisäksi tutkimusaineisto koostuu tutkimuksessa esiteltyjen toimijoiden erilaisista julkaisuista aiheeseen liittyen sekä yleisemmin yhteiskunnassa ilmenevästä turvepoliittisesta keskustelusta. Tutkimuksen laajana lähestymistapana toimii policy-analyysi ja tutkimuksen tieteellisenä metodina toimii diskurssianalyysi.

Etujärjestövaikuttamisen ja turvepolitiikan analyysissä tutkimus päätyy siihen lopputulokseen, että etujärjestöt kyllä vaikuttavat turvepolitiikkaan, mutta ne eivät yksistään pysty muuttamaan päätösten suuntaa, vaan halutun lopputuloksen saavuttaminen vaatii myös muita poliittiseen järjestelmään vaikuttavia tekijöitä, kuten tässä tapauksessa kivihiilen maailmanmarkkinahinnan romahtaminen, mikä muutti yleisen turvediskurssin täysin ja aiheutti veronkorotuksen perumisen vuonna 2014. Toisena huomiona tutkimuksesta nousee se, että etujärjestöt ovat hyvin verkostoituneita sekä hallintoon että poliittisiin päättäjiin. Tutkimuksesta ilmenee, että vahvin side on Suomen Keskustan ja Bioenergia ry:n välillä.

Kolmantena keskeisenä lopputuloksena tutkimuksessa on se, että turvepoliittinen valta on keskittynyt keskusta-oikeistolaisille puolueille ja turvepoliittista diskurssia hallitsee elinkeinoelämän intressit. Ympäristönäkökulmat ja sen myötä myös Suomen luonnonsuojeluliiton näkökannat jäävät turvepolitiikan päätöksenteossa paitsioon siitä huolimatta, että ne saisivat yleisen keskustelun ympäristöarvojen puolelle. ?