Koetun toimeentulon ja terveyden yhteys lapsiperheiden vanhemmilla

Abstract

Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää koetun toimeentulon ja terveyden välistä yhteyttä lapsiperheiden vanhemmilla. Tulojen ja terveyden välillä on havaittu olevan melko lineaarinen yhteys, mutta aiemmassa hyvinvointitutkimuksessa on esitetty, että tietoa koetun toimeentulon ja terveyden välisestä suhteesta olisi tärkeää kartuttaa lisää. Hyvinvoinnin kokemuksellisuuden on huomattu olevan tärkeää, koska pelkät objektiiviset mittarit on todettu riittämättömiksi. Perheiden hyvinvointiin on yhteiskunnallisesti järkevää kiinnittää huomiota, sillä hyvinvoinnin itseisarvollisen luonteen lisäksi se voidaan nähdä myös yhteiskunnan voimavarana. Lisäksi on todettu, että vanhempien hyvinvointi - niin toimeentulo kuin terveyskin - heijastuu myös lapseen ja hänen aikuisuuteensa. Tässä tutkielmassa selvitetään, kokevatko vuonna 2006 toimeentulohankaluuksia raportoineet vanhemmat terveytensä heikommaksi vuonna 2012 kuin paremmin toimeentulleet.

Tutkielmassa hyvinvointiin pureudutaan sen taloudellisen ja terveydellisen ulottuvuuden kautta. Tutkimusaineistona hyödynnetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Lapsiperheiden hyvinvointi ja palvelut -kyselyn osa-aineistoa mittausvuosilta 2006 ja 2012 (N = 1137). Tutkimusasetelma on luonteeltaan kvantitatiivinen. Koetulla toimeentulolla tarkoitetaan vastaajan arviota säästettäväksi asti jäävästä rahasta, tulevaisuuden taloudelliseen tilanteeseen suhtautumisesta ja menojen tuloilla kattamisen hankaluudesta. Lapsiperheiden vanhempien terveyttä tarkastellaan viiden eri terveyskysymyksen valossa, joista on muodostettu summamuuttuja. Terveyteen sisältyy vastaajan arvio omasta kokonaisterveydestään ja erilaisten psyykkisten oireiden esiintyvyydestä. Analyysissa huomioidaan myös erilaisia taustatekijöitä, joita ovat sukupuoli, ikä, yksinhuoltajuus, koulutus, pääasiallinen toiminta ja perheessä asuvien lasten lukumäärä. Pitkittäisaineisto mahdollistaa lisäksi vanhempien terveyden lähtötason huomioimisen. Aineistoa analysoidaan kuvailevien menetelmien ja lineaarisen regressioanalyysin avulla. Regressioanalyysi toteutetaan paitsi aineistolle kokonaisuudessaan, myös sukupuolille ja ikäryhmille erikseen.

Tulokset osoittavat, että lopullisessa regressiomallissa terveyteen on tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä menojen tuloilla kattaminen ja terveyden lähtötaso vuodelta 2006. Naisilla ja 35-44-vuotiailla vastaajilla tulos on yhteneväinen koko aineiston tuloksen kanssa, jolloin menojen tuloilla kattamisen hankaluus ja heikompi terveyden lähtötaso ovat yhteydessä suurempaan terveysoireilun määrään vuonna 2012. Miehillä ja alle 35-vuotiailla sekä yli 45-vuotiailla vanhemmilla vain aikaisempi terveyden taso on tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä vuoden 2012 terveyteen. Näin ollen koetun toimeentulon kysymyksistä yksi ennustaa joissakin vastaajaryhmissä suurempaa terveysoireilun määrää. Vuoden 2012 terveyden kannalta on kaikissa ryhmissä oleellisinta se, millainen vastaajan terveys on kuusi vuotta aikaisemmin ollut. Tulosten mukaan koettu toimeentulo kuitenkin ennustaa myöhempää terveysoireilua.