"I ett extraordinärt läge krävs det extraordinära åtgärder" - Argumentation i finska och svenska insändare om flyktingkrisen
Tunkkari, Anna (2016)
2016
Pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Scandinavian Languages
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-12-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201612222902
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201612222902
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa käsitellään argumentaatiota suomalaisissa ja ruotsalaisissa yleisönosastokirjoituksissa, jotka jollain tapaa ottavat kantaa pakolaiskriisiin. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka yleisönosastokirjoituksissa argumentoidaan ja onko suomalaisten ja ruotsalaisten tekstien argumentaatiossa eroja. Lisäksi pyrin erittelemään mahdollisia eroja näiden kulttuurien argumentaation tavoissa.
Argumentaatioteoria yhdessä kontrastiivisen retoriikan kanssa muodostaa tutkielman teoreettisen viitekehyksen. Tutkimus keskittyy siis retoriikan osa-alueista erityisesti argumentaation analyysiin. Hyödynnän argumentaatioteorian keskeisiä käsitteitä sekä aiempaa tutkimustietoa eri tavoista argumentoida eri kulttuureissa.
Aineistoni muodostuu Helsingin Sanomissa ja Dagens Nyheterissä julkaistuista yleisönosastokirjoituksista, jotka on julkaistu aikavälillä marraskuusta 2015 tammikuuhun 2016. Kaikki kirjoitukset käsittelevät pakolaiskriisiä jostain näkökulmasta. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin argumentaatioanalyysiä, jossa keskityttiin väitteiden ja perustelujen tunnistamiseen ja kategorisointiin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suomalaisissa ja ruotsalaisissa yleisönosastonkirjoituksissa suositaan erityisesti kuvailevia väitteitä sekä logosperusteluja. Muiden kategorioiden suosio noudatti suunnilleen samaa kaavaa molemmissa lehdissä, vaikka erojakin on. Käskevät väittämät olivat suomalaisissa kirjoituksia yleisempiä kuin ruotsalaisissa samoin kuin ethosperustelut. Toisaalta ruotsalaisissa teksteissä hyödynnettiin suomalaistekstejä useammin pathosperusteluja.
Argumentaatioteoria yhdessä kontrastiivisen retoriikan kanssa muodostaa tutkielman teoreettisen viitekehyksen. Tutkimus keskittyy siis retoriikan osa-alueista erityisesti argumentaation analyysiin. Hyödynnän argumentaatioteorian keskeisiä käsitteitä sekä aiempaa tutkimustietoa eri tavoista argumentoida eri kulttuureissa.
Aineistoni muodostuu Helsingin Sanomissa ja Dagens Nyheterissä julkaistuista yleisönosastokirjoituksista, jotka on julkaistu aikavälillä marraskuusta 2015 tammikuuhun 2016. Kaikki kirjoitukset käsittelevät pakolaiskriisiä jostain näkökulmasta. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin argumentaatioanalyysiä, jossa keskityttiin väitteiden ja perustelujen tunnistamiseen ja kategorisointiin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suomalaisissa ja ruotsalaisissa yleisönosastonkirjoituksissa suositaan erityisesti kuvailevia väitteitä sekä logosperusteluja. Muiden kategorioiden suosio noudatti suunnilleen samaa kaavaa molemmissa lehdissä, vaikka erojakin on. Käskevät väittämät olivat suomalaisissa kirjoituksia yleisempiä kuin ruotsalaisissa samoin kuin ethosperustelut. Toisaalta ruotsalaisissa teksteissä hyödynnettiin suomalaistekstejä useammin pathosperusteluja.