Erikoissairaanhoidon kuntoutustutkimusasiakas - kuntoutustutkimus, kuntoutussuunnitelma ja muutokset ICF-luokituksen osa-alueilla asiakkaan arvioimana
Haukka-Wacklin, Tuula (2016)
2016
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-12-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201612222894
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201612222894
Tiivistelmä
Tutkimuksen tehtävänä on kuvata erikoissairaanhoidon kuntoutustutkimusasiakasta, selvittää asiakkaiden näkemyksiä kuntoutustutkimuksesta, arvioida kuntoutussuunnitelman toteutumista sekä toiminta- ja työkyvyssä tapahtuneita muutoksia ICF-luokituksen (ICF, Stakes 2004) osa-alueilla. Muutosten arvioijana on asiakas. Työn tavoitteena on myös nostaa tarkasteluun kuntoutustutkimustyön kehittämisen alueita.
Tutkimuksellisina lähtökohtina ovat aikaisemmat tutkimukset monitahoista tukea tarvitsevista asiakkaista, toiminta- ja työkyvyn biopsykososiaalisuus, vaikuttavuuden arviointi, asiakaslähtöinen ja osallistava kuntoutus. Asiakasmuutosten arvioinnissa käytetään ICF-luokituksen osa-alueiden aihealueita ja kuvauskohteita. Tutkimuksen yhdistävänä kehikkona on Martha C. Nussbaumin toimintamahdollisuusteoria, jonka lähtökohdista tarkastelen kuntoutuksen päämääränä olevaa arjessa pärjäämistä.
Aineiston muodostavat Tampereen yliopistollisen sairaalan kuntoutustutkimuspoliklinikalle yhden vuoden aikana (2012-2013) tulleet asiakaslähetteet (N=347) ja niihin liittyvät sairauskertomukset sekä tiedonkeruu- ja esitietolomakkeet. Lisäksi muodostin aineistosta tietyin kriteerein seurantaryhmän, jolle lähetin kyselyn (n=94).
Analysoin aineiston monimenetelmäisesti. Yhtenä tutkimusmenetelmänä käytän sisällönanalyysia, jonka avulla kuvaan aineistoa laadullisesti ja määrällisesti. Sen lisäksi tyypittelen kuntoutustutkimusasiakkaan. Analysoin seurantaryhmän kyselyaineiston kvantitatiivisin menetelmin käyttäen hyväksi SPSS-tietojenkäsittelyohjelmaa. Tarkastelen tuloksia Wilcoxon Signed Ranks -merkitsevyystestillä. Analysoin avoimet vastaukset sisällönanalyysillä.
Kuntoutustutkimusasiakas (N=310) on työikäinen, keski-iältään 45 vuotta. Hän ohjautuu kuntoutustutkimukseen sattumanvaraisesti ja ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteisiin nähden usein liian myöhään. Kuntoutustutkimusprosessi kestää vähintään vuoden. Kuntoutustutkimusasiakas kuvautuu monitahoista tukea tarvitsevana ihmisenä, jonka toimintakyvyn ongelmat ovat laaja-alaisia ja tilanteet vyyhteytyneitä. Tutkimuksessa muodostui kolme erilaista monisairaan tyyppiä: 1. monia perussairauksia sairastava, 2. tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastava, jolla on krooninen kipu ja masennus, 3. monioireinen asiakas, jolla on usean elinjärjestelmän oireita. Kaikissa monisairaan tyyppitarinoissa toiminta- ja työkyvyn ulottuvuudet näyttäytyivät hieman erilaisina. Tutkimus avasi monisairaan ryhmää yhtä aikaisesti kolmesta eri näkökulmasta: sairastavuuden, palveluiden käytön ja ICF-luokituksen eri ulottuvuuksien.
Seurantaryhmän asiakkaan kuntoutustutkimukselle asettamat odotukset toteutuivat jokseenkin hyvin. Asiakkaat tulevat oman arvionsa mukaan hyvin kuulluiksi ja he saavat nopeasti tarvitsemansa lausunnot esimerkiksi työkyvyttömyydestä tai kuntoutuksesta. Lausuntojen suositukset toteutuivat 73-prosenttisesti myönteisinä. Vähintään vuosi kuntoutustutkimuksen jälkeen asiakkaiden terveydentila oli kohentunut tilastollisesti merkitsevästi. Muilla ICF-luokituksen osa-alueilla muutos positiiviseen oli vaihtelevaa. Kolmasosalla muutosten keskiarvo muuttui positiivisempaan suuntaan ja kolmasosalla lievästi negatiiviseen suuntaan. Paluu työmarkkinoille ei toteutunut yhdelläkään seurantaryhmään osallistuneista. Ansiotulonsa työstä saaneiden määrä vähentyi kuntoutustutkimuksen jälkeen. Tutkimus toi näkyväksi asiakkaan itsearvion merkityksen.
Monisairaat ovat asiakasryhmä, jonka arjessa pärjäämisen tueksi tarvitaan erilaisiin asiakkuuksiin perustuvaa ja uudenlaista paradigmaa sekä erikoisalojen yli kulkevia hoitopolkuja
Tutkimuksellisina lähtökohtina ovat aikaisemmat tutkimukset monitahoista tukea tarvitsevista asiakkaista, toiminta- ja työkyvyn biopsykososiaalisuus, vaikuttavuuden arviointi, asiakaslähtöinen ja osallistava kuntoutus. Asiakasmuutosten arvioinnissa käytetään ICF-luokituksen osa-alueiden aihealueita ja kuvauskohteita. Tutkimuksen yhdistävänä kehikkona on Martha C. Nussbaumin toimintamahdollisuusteoria, jonka lähtökohdista tarkastelen kuntoutuksen päämääränä olevaa arjessa pärjäämistä.
Aineiston muodostavat Tampereen yliopistollisen sairaalan kuntoutustutkimuspoliklinikalle yhden vuoden aikana (2012-2013) tulleet asiakaslähetteet (N=347) ja niihin liittyvät sairauskertomukset sekä tiedonkeruu- ja esitietolomakkeet. Lisäksi muodostin aineistosta tietyin kriteerein seurantaryhmän, jolle lähetin kyselyn (n=94).
Analysoin aineiston monimenetelmäisesti. Yhtenä tutkimusmenetelmänä käytän sisällönanalyysia, jonka avulla kuvaan aineistoa laadullisesti ja määrällisesti. Sen lisäksi tyypittelen kuntoutustutkimusasiakkaan. Analysoin seurantaryhmän kyselyaineiston kvantitatiivisin menetelmin käyttäen hyväksi SPSS-tietojenkäsittelyohjelmaa. Tarkastelen tuloksia Wilcoxon Signed Ranks -merkitsevyystestillä. Analysoin avoimet vastaukset sisällönanalyysillä.
Kuntoutustutkimusasiakas (N=310) on työikäinen, keski-iältään 45 vuotta. Hän ohjautuu kuntoutustutkimukseen sattumanvaraisesti ja ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteisiin nähden usein liian myöhään. Kuntoutustutkimusprosessi kestää vähintään vuoden. Kuntoutustutkimusasiakas kuvautuu monitahoista tukea tarvitsevana ihmisenä, jonka toimintakyvyn ongelmat ovat laaja-alaisia ja tilanteet vyyhteytyneitä. Tutkimuksessa muodostui kolme erilaista monisairaan tyyppiä: 1. monia perussairauksia sairastava, 2. tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastava, jolla on krooninen kipu ja masennus, 3. monioireinen asiakas, jolla on usean elinjärjestelmän oireita. Kaikissa monisairaan tyyppitarinoissa toiminta- ja työkyvyn ulottuvuudet näyttäytyivät hieman erilaisina. Tutkimus avasi monisairaan ryhmää yhtä aikaisesti kolmesta eri näkökulmasta: sairastavuuden, palveluiden käytön ja ICF-luokituksen eri ulottuvuuksien.
Seurantaryhmän asiakkaan kuntoutustutkimukselle asettamat odotukset toteutuivat jokseenkin hyvin. Asiakkaat tulevat oman arvionsa mukaan hyvin kuulluiksi ja he saavat nopeasti tarvitsemansa lausunnot esimerkiksi työkyvyttömyydestä tai kuntoutuksesta. Lausuntojen suositukset toteutuivat 73-prosenttisesti myönteisinä. Vähintään vuosi kuntoutustutkimuksen jälkeen asiakkaiden terveydentila oli kohentunut tilastollisesti merkitsevästi. Muilla ICF-luokituksen osa-alueilla muutos positiiviseen oli vaihtelevaa. Kolmasosalla muutosten keskiarvo muuttui positiivisempaan suuntaan ja kolmasosalla lievästi negatiiviseen suuntaan. Paluu työmarkkinoille ei toteutunut yhdelläkään seurantaryhmään osallistuneista. Ansiotulonsa työstä saaneiden määrä vähentyi kuntoutustutkimuksen jälkeen. Tutkimus toi näkyväksi asiakkaan itsearvion merkityksen.
Monisairaat ovat asiakasryhmä, jonka arjessa pärjäämisen tueksi tarvitaan erilaisiin asiakkuuksiin perustuvaa ja uudenlaista paradigmaa sekä erikoisalojen yli kulkevia hoitopolkuja