Fredrik Ignatius Färling Porissa 1881-1904 - Verkostoituminen laajan yhteiskunnallisen toiminnan mahdollistajana
Immonen, Beata (2016)
2016
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-12-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201612212893
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201612212893
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen aiheena on verkostoitumisen merkitys yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Tutkimuksen kohteena on yhden yksilön Fredrik Ignatius Färlingin toiminta Porissa vuosina 1881-1904. F.I. Färling vaikutti monella eri alalla ja tavalla Porin kaupungin kehitykseen. Hän pystyi luomaan vahvoja sosiaalisia verkostoja ympärilleen ja hänestä tuli elinaikanaan tärkeä tekijä kaupungin elämässä. Tutkimuskysymys on, millä tavalla F.I. Färling onnistui vaikuttamaan Porin poliittiseen, kulttuurilliseen, teolliseen ja taloudelliseen kehitykseen?
Tutkimuksen teoreettinen tausta on uudessa verkostoteoriassa. Teorian on luonut Albert-László Barabási. Uuden tästä teoriasta tekee näkemys verkoston järjestäytyneisyydestä. Verkostot eivät ole satunnaisia, eivätkä kytkökset yhteen solmivat solmut muodostu tasaisesti säännöllisten matkojen päähän toisistaan. On olemassa solmuja, jotka sulkevat sisäänsä erityisen suuren määrän linkkejä ja näitä solmuja kutsutaan navoiksi. Verkostot jatkavat kasvuaan suosimalla näitä jo olemassa olevia napoja, jolloin niiden kytköksellisyys yleensä vain lisääntyy entisestään.
Filosofian maisteri Färling on malliesimerkki modernista kansalaisesta sekä uuden verkostoteorian mukaisesta henkilöstä, joka kykenee verkostoitumaan yhteiskunnassa muita tehokkaammin ja muodostamaan tällä tavalla navan verkostoon. Navan kautta kulkee enemmän linkkejä kuin muiden verkoston kytkösten kautta ja napaan kytkeytyminen tarkoittaa kosketusta moninkertaiseen määrään uusia linkkejä. Navaksi muodostuminen vaatii erityisiä piirteitä yksilöltä. Tällaisia piirteitä ovat sosiaalinen pääoma ja luottamus omassa yhteisössä. Färlingistä pidettiin kovasti yhteisössään ja hän oli luotettu henkilö.
Tutkimus edustaa historiallista sosiologiaa, mikä tarkoittaa sitä, että yhteiskuntatieteellisen teorian hallitsemisen lisäksi tutkijan pitää olla tietoinen myös tapahtumien historiallisesta ulottuvuudesta. Tutkimuksen aikarajaus tulee Färlingin elinajasta Porissa. Tänä aikana tapahtui Porissa monia muutoksia kuten teollistumista, säätyjärjestelmän sortumista ja yhteiskuntaluokkien organisoitumista. Tutkimuksen aineistona on käytetty runsaasti sanomalehti- ja aikakauslehtiartikkeleita sekä historiikkeja ja muuta aikalaismateriaalia.
Tutkimuksessa tutustutaan Färlingin ammatilliseen toimintaan ja harrastuksiin eli kaikkiin niihin toimiin, joilla hän vaikutti kaupungin kehitykseen. Tällaisia oman erityisen huomionsa saaneita aiheita ovat opetusala, sanomalehdet, museo, kunnallispolitiikka ja vapaaehtoinen palokunta. Kunnallispolitiikassa Färling vaikutti rautatien rakentamiseen Poriin sekä kielikysymykseen kunnan virallisesta kielestä. Lisäksi luodaan katsaus Färlingin henkilökohtaiseen elämään. Tutkimuksen tavoite on luoda esimerkkitapaus uuden verkostoteorianmukaisesta verkostoitujasta ja nostaa tätä historiallista henkilöä paremmin aikalaistemme tietoisuuteen.
Tutkimuksen teoreettinen tausta on uudessa verkostoteoriassa. Teorian on luonut Albert-László Barabási. Uuden tästä teoriasta tekee näkemys verkoston järjestäytyneisyydestä. Verkostot eivät ole satunnaisia, eivätkä kytkökset yhteen solmivat solmut muodostu tasaisesti säännöllisten matkojen päähän toisistaan. On olemassa solmuja, jotka sulkevat sisäänsä erityisen suuren määrän linkkejä ja näitä solmuja kutsutaan navoiksi. Verkostot jatkavat kasvuaan suosimalla näitä jo olemassa olevia napoja, jolloin niiden kytköksellisyys yleensä vain lisääntyy entisestään.
Filosofian maisteri Färling on malliesimerkki modernista kansalaisesta sekä uuden verkostoteorian mukaisesta henkilöstä, joka kykenee verkostoitumaan yhteiskunnassa muita tehokkaammin ja muodostamaan tällä tavalla navan verkostoon. Navan kautta kulkee enemmän linkkejä kuin muiden verkoston kytkösten kautta ja napaan kytkeytyminen tarkoittaa kosketusta moninkertaiseen määrään uusia linkkejä. Navaksi muodostuminen vaatii erityisiä piirteitä yksilöltä. Tällaisia piirteitä ovat sosiaalinen pääoma ja luottamus omassa yhteisössä. Färlingistä pidettiin kovasti yhteisössään ja hän oli luotettu henkilö.
Tutkimus edustaa historiallista sosiologiaa, mikä tarkoittaa sitä, että yhteiskuntatieteellisen teorian hallitsemisen lisäksi tutkijan pitää olla tietoinen myös tapahtumien historiallisesta ulottuvuudesta. Tutkimuksen aikarajaus tulee Färlingin elinajasta Porissa. Tänä aikana tapahtui Porissa monia muutoksia kuten teollistumista, säätyjärjestelmän sortumista ja yhteiskuntaluokkien organisoitumista. Tutkimuksen aineistona on käytetty runsaasti sanomalehti- ja aikakauslehtiartikkeleita sekä historiikkeja ja muuta aikalaismateriaalia.
Tutkimuksessa tutustutaan Färlingin ammatilliseen toimintaan ja harrastuksiin eli kaikkiin niihin toimiin, joilla hän vaikutti kaupungin kehitykseen. Tällaisia oman erityisen huomionsa saaneita aiheita ovat opetusala, sanomalehdet, museo, kunnallispolitiikka ja vapaaehtoinen palokunta. Kunnallispolitiikassa Färling vaikutti rautatien rakentamiseen Poriin sekä kielikysymykseen kunnan virallisesta kielestä. Lisäksi luodaan katsaus Färlingin henkilökohtaiseen elämään. Tutkimuksen tavoite on luoda esimerkkitapaus uuden verkostoteorianmukaisesta verkostoitujasta ja nostaa tätä historiallista henkilöä paremmin aikalaistemme tietoisuuteen.