Muistisairauksien riskitekijöiden kasautuminen
Lähteenmäki, Juha (2016)
2016
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Degree Programme in Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-12-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201612202888
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201612202888
Tiivistelmä
Muistisairauksien itsenäisiä riskitekijöitä on paljon, ja ne yhdessä saattavat selittää jopa kolmanneksen muistisairauksien vallitsevuudesta. Riskitekijöiden yhteisvaihtelun huomiotta jättäminen johtaa virheelliseen käsitykseen muistisairauksien ennaltaehkäisyn hyödyistä ja niiden kasautumisen parempi tuntemus auttaisi kohdentamaan riskiarvioita ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Riskin arviointiin voidaan käyttää riskipistejärjestelmiä, kuten suomalaisella aineistolla kehitetty CAIDE -riskipisteytys.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko CAIDE -riskipisteytyksellä mitatun kohonneen riskin henkilöillä enemmän myös muita muistisairauksien riskitekijöitä, kuten mielenterveyden häiriöitä, päihteiden käyttöä, tai huonot ruokailutottumukset.
Tutkimusaineisto koostuu Pirkanmaan 2011 2014 MEVA -hankkeen muistiviikoilla kerätyistä kyselylomakkeista, joihin sisältyi CAIDE -riskipisteytys ja muita riskitekijöitä tiedustelevia lisäkysymyksiä. Lomakkeet kerättiin pääosin Tampereen ja sen ympäryskuntien terveysasemien vastaanottoja edeltävästi.
Tilastomenetelminä käytettiin ristiintaulukointia ja logistista regressioanalyysia.
Miessukupuoli, positiivinen masennusseula ja tyydyttäväksi tai sitä huonommaksi todettu muisti olivat yhteydessä kohonneisiin CAIDE -riskipisteisiin eli aineistossa todettiin riskitekijöiden kasautumista. Valikoitumisharha voi selittää tulokset, eivätkä ne siten ole riittävällä varmuudella yleistettävissä tai siirrettävissä muihin otoksiin.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko CAIDE -riskipisteytyksellä mitatun kohonneen riskin henkilöillä enemmän myös muita muistisairauksien riskitekijöitä, kuten mielenterveyden häiriöitä, päihteiden käyttöä, tai huonot ruokailutottumukset.
Tutkimusaineisto koostuu Pirkanmaan 2011 2014 MEVA -hankkeen muistiviikoilla kerätyistä kyselylomakkeista, joihin sisältyi CAIDE -riskipisteytys ja muita riskitekijöitä tiedustelevia lisäkysymyksiä. Lomakkeet kerättiin pääosin Tampereen ja sen ympäryskuntien terveysasemien vastaanottoja edeltävästi.
Tilastomenetelminä käytettiin ristiintaulukointia ja logistista regressioanalyysia.
Miessukupuoli, positiivinen masennusseula ja tyydyttäväksi tai sitä huonommaksi todettu muisti olivat yhteydessä kohonneisiin CAIDE -riskipisteisiin eli aineistossa todettiin riskitekijöiden kasautumista. Valikoitumisharha voi selittää tulokset, eivätkä ne siten ole riittävällä varmuudella yleistettävissä tai siirrettävissä muihin otoksiin.