«V altimate est' pravilo - duh igry»: Kontent-analiz ponâtiâ «Duh igry» altimat frisbi v narrativah finskih i rossijskih igrokov
Panula, Eeva-Jonna (2016)
Panula, Eeva-Jonna
2016
Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma - DP in Russian Language, Culture and Translation
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-12-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201612202881
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201612202881
Kuvaus
«В алтимате есть правило – дух игры»: Контент-анализ понятия «Дух игры» валтимат фрисби в нарративах финских и российских игроков
Tiivistelmä
Ultimate on liitokiekolla pelattava, 60-luvulla Yhdysvalloissa syntynyt joukkuelaji. Se on kontaktiton laji ja tuomareina toimivat pelaajat. Tämän mahdollistamiseksi ultimateen oleellisena osana kuuluu käsite "Spirit of the Game" (myöhemmin "spirit"). Pro gradu -työni tarkoitus on analysoida "spiritin" käsitteen eroja suomalaisten ja venäläisten pelaajien välillä. Saadakseni tämän selville tutkin, onko "spiritin" konseptissa eroja näiden maiden pelaajien välillä. Tavoitteena on tarkastella, kuinka suomalaiset ja venäläiset ultimaten pelaajat kuvailevat "spiritiä", miten he tulkitsevat hyvän tai huonon "spiritin" sekä millaisia eettisiä osatekijöitä he tähän käsitteeseen liittävät.
Aineistona käytetään eläytymismenetelmällä internetlomakkeen avulla kerättyjä lyhyitä tarinoita. Lomakkeita oli yhteensä neljä, joista kaksi suomeksi ja kaksi venäjäksi. Näissä kehystarina vaihteli: kummallakin kielellä ensimmäisessä lomakkeessa kysyttiin hyvästä, toisessa taas huonosta "spiritistä". Pelaaja vastasi vain toiseen lomakkeeseen. Vastauksia on yhteensä 49, joista 24 suomeksi ja 25 venäjäksi. Suomenkieliset vastaukset löytyvät liitteestä 1, venäjänkieliset liitteestä 2. Analyysimetodina työssä käytetään sisällönanalyysia laajempana teoriakehyksenä, ja tarkemmin teemoittelua, jonka avulla etsitään merkittäviä aineistosta löytyviä teemoja. Lisäksi sanastoanalyysiä käytetään usein käytettyjen sanojen löytämiseen teemoittelun tukemiseksi. Työn teoreettisen viitekehyksen muodostavat urheilun ja etiikan suhde sekä ultimaten käsitteistö.
Suomalaisten ja venäläisten käsityksissä "spiritistä" on yhtäläisyyksiä sekä eroja. Yhteisiä piirteitä ovat tilanteiden nopea ratkaisu, tahattomat virheet sekä kontaktit, sääntötuntemus, hyvä käytös sekä tunnelma, ystävällisyys ja kannustus. Aineistosta esiin nousseet erot liittyvät lähinnä eri asioiden painotukseen. Suomalaiset painottavat käytöksen tärkeyttä (esimerkiksi kanssapelaajien kunnioitus, hymyt, loppuringissä käytöksen merkitys sekä täysillä pelaaminen unohtamatta hyvää tunnelmaa), kun taas venäläisten vastauksissa painottuivat sääntöihin liittyvät elementit (esimerkiksi kontaktien päämääränä ei tarkoitus satuttaa, sääntörikkeistä keskustellaan rauhallisesti) sekä ajatus siitä, että tarkoitus ei ole voittaa hinnalla millä hyvänsä.
Aineistona käytetään eläytymismenetelmällä internetlomakkeen avulla kerättyjä lyhyitä tarinoita. Lomakkeita oli yhteensä neljä, joista kaksi suomeksi ja kaksi venäjäksi. Näissä kehystarina vaihteli: kummallakin kielellä ensimmäisessä lomakkeessa kysyttiin hyvästä, toisessa taas huonosta "spiritistä". Pelaaja vastasi vain toiseen lomakkeeseen. Vastauksia on yhteensä 49, joista 24 suomeksi ja 25 venäjäksi. Suomenkieliset vastaukset löytyvät liitteestä 1, venäjänkieliset liitteestä 2. Analyysimetodina työssä käytetään sisällönanalyysia laajempana teoriakehyksenä, ja tarkemmin teemoittelua, jonka avulla etsitään merkittäviä aineistosta löytyviä teemoja. Lisäksi sanastoanalyysiä käytetään usein käytettyjen sanojen löytämiseen teemoittelun tukemiseksi. Työn teoreettisen viitekehyksen muodostavat urheilun ja etiikan suhde sekä ultimaten käsitteistö.
Suomalaisten ja venäläisten käsityksissä "spiritistä" on yhtäläisyyksiä sekä eroja. Yhteisiä piirteitä ovat tilanteiden nopea ratkaisu, tahattomat virheet sekä kontaktit, sääntötuntemus, hyvä käytös sekä tunnelma, ystävällisyys ja kannustus. Aineistosta esiin nousseet erot liittyvät lähinnä eri asioiden painotukseen. Suomalaiset painottavat käytöksen tärkeyttä (esimerkiksi kanssapelaajien kunnioitus, hymyt, loppuringissä käytöksen merkitys sekä täysillä pelaaminen unohtamatta hyvää tunnelmaa), kun taas venäläisten vastauksissa painottuivat sääntöihin liittyvät elementit (esimerkiksi kontaktien päämääränä ei tarkoitus satuttaa, sääntörikkeistä keskustellaan rauhallisesti) sekä ajatus siitä, että tarkoitus ei ole voittaa hinnalla millä hyvänsä.