Nuorisotyö ja nuorten elämänkulku : Raportti nuorisotyön tutkimuksesta ja koulutuksesta
Henriksson, Jonna (2016)
Tampereen yliopisto
2016
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0345-7
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0345-7
Tiivistelmä
Viisivuotiseen "Nuorisotyö ja nuorten elämänkulku" -tutkimus ja koulutushankkeeseen liittyvän raportin tavoitteena on nuorisotyön tietotarpeiden kartoitus sekä nuoriso-työn tutkimuksen ja akateemisen koulutuksen painopisteiden ja katvealueiden selvitys.
Raportin teoreettisena viitekehyksenä on nuorten elämänkulkua koskeva ymmärrys. Elämänkulkua tarkastellaan historiallisesti ja kulttuurisesti rakentuneena ilmiönä. Se rakentuu vuorovaikutuksessa yksilön oman toimijuuden, yhteisöjen sekä yhteiskunnallisten rakenteiden kanssa, jotka vaikuttavat lokaalilla ja globaalilla tasolla.
Raportin aineistona ovat 2000-luvulla julkaistut 48 nuorisotyötä käsittelevää akateemista opinnäytettä sekä 62 yliopistojen, järjestöjen, säätiöiden ja seurakuntien toteuttamaa tutkimusta. Nuorisotyön koulutuksen osuus perustuu verkkodokumentteihin.
Analyysin perusteella suomalainen nuorisotyön tutkimus on ollut soveltavaa ja sen teemat ovat painottuneet nuoriin ja nuoruuden ilmiöihin, monikulttuurisuuteen ja sukupuoleen sekä nuorisotyöntekijöihin. Tutkimusmenetelmät ovat olleet pääosin laadullisia, mutta myös eri menetelmien triangulaatiota on käytetty. Nuorisotyön tutkimuksen katvealueiksi osoittautuivat
- syrjintä, yhdenvertaisuus, eriarvoisuus ja nuorisotyö
- valtaprosessien ja yhteiskuntaluokan suhde nuorisotyöhön
- lähiyhteisöjen (kuten perhe tai vertaisryhmä) merkitys nuorisotyölle
- nuorisopolitiikan yhteiskunnallinen merkitys
- nuorisotyön johtaminen, käytänteet ja ohjaus
- nuorisotyön kasvatusfilosofia, käsitteet, teoriat, historia ja etiikka.
Raportin perusteella nuorisotyön kentän, nuorisotyön koulutuksen ja sen tutkimuksen sekä nuorisotutkimuksen välisen dialogin kautta on mahdollista tukea nuoren elämänkulun omaehtoista rakentumista. Kansainvälisen aineiston perusteella Tampereen yliopiston pyrkimys yhdistää nuorisotyö ja nuorisotutkimus monitieteisesti sekä erikoistua nuoriso-kysymykseen on innovatiivinen ratkaisu.
Raportin teoreettisena viitekehyksenä on nuorten elämänkulkua koskeva ymmärrys. Elämänkulkua tarkastellaan historiallisesti ja kulttuurisesti rakentuneena ilmiönä. Se rakentuu vuorovaikutuksessa yksilön oman toimijuuden, yhteisöjen sekä yhteiskunnallisten rakenteiden kanssa, jotka vaikuttavat lokaalilla ja globaalilla tasolla.
Raportin aineistona ovat 2000-luvulla julkaistut 48 nuorisotyötä käsittelevää akateemista opinnäytettä sekä 62 yliopistojen, järjestöjen, säätiöiden ja seurakuntien toteuttamaa tutkimusta. Nuorisotyön koulutuksen osuus perustuu verkkodokumentteihin.
Analyysin perusteella suomalainen nuorisotyön tutkimus on ollut soveltavaa ja sen teemat ovat painottuneet nuoriin ja nuoruuden ilmiöihin, monikulttuurisuuteen ja sukupuoleen sekä nuorisotyöntekijöihin. Tutkimusmenetelmät ovat olleet pääosin laadullisia, mutta myös eri menetelmien triangulaatiota on käytetty. Nuorisotyön tutkimuksen katvealueiksi osoittautuivat
- syrjintä, yhdenvertaisuus, eriarvoisuus ja nuorisotyö
- valtaprosessien ja yhteiskuntaluokan suhde nuorisotyöhön
- lähiyhteisöjen (kuten perhe tai vertaisryhmä) merkitys nuorisotyölle
- nuorisopolitiikan yhteiskunnallinen merkitys
- nuorisotyön johtaminen, käytänteet ja ohjaus
- nuorisotyön kasvatusfilosofia, käsitteet, teoriat, historia ja etiikka.
Raportin perusteella nuorisotyön kentän, nuorisotyön koulutuksen ja sen tutkimuksen sekä nuorisotutkimuksen välisen dialogin kautta on mahdollista tukea nuoren elämänkulun omaehtoista rakentumista. Kansainvälisen aineiston perusteella Tampereen yliopiston pyrkimys yhdistää nuorisotyö ja nuorisotutkimus monitieteisesti sekä erikoistua nuoriso-kysymykseen on innovatiivinen ratkaisu.