"Tätähän me ollaan kaikki kaivattu Suomeen; rockin ajankohtaislehteä." Rock-lehti Rumban verkon yleisimmissä juttutyypeissä rakentuva mediakonsepti
Kirvesniemi, Elina (2016)
2016
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-12-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201612152840
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201612152840
Tiivistelmä
Journalismi siirtyy yhä vahvemmin verkkoon. Digitalisaatio on pakottanut monia lehtiä lopettamaan toimintansa. Toiset hakevat pelastusta digiajan mahdollisuuksista. Näin on tehnyt myös rock-lehti Rumba.
Tutkin pro gradu -tutkielmassani Rumban verkkosisältöjä ja niissä rakentuvaa mediakonseptia. Teoreettisena viitekehyksenä käytän konseptin käsitettä. Käsitteeseen linkittyy myös tutkimusmenetelmäni, joka on konseptianalyysi.
Aineistoni koostuu helmikuun 2016 Rumban verkon jutuista sekä vertailtavana aineistona toimivat saman vuoden printtilehti 1/2016 sekä lehti 1/2011, jolloin Rumba ilmestyi vielä kerran kuussa.
Analysoin Rumban sisältöjä sekä rakenteellisen että laadullisen analyysin avulla. Rakenteellisessa analyysissä tutkin neljän yleisimmin esiintyvän juttutyypin rakennetta: aiheita, visuaalisuutta, juttujen pituuksia ja etenkin digitalisaation mahdollistamia uusia elementtejä, kuten multimedian käyttöä ja sosiaalisen median hyödyntämistä.
Laadullisessa analyysissä keskityn arvion juttutyyppiin. Tutkin arvioiden ilmaisua ja lukijoiden puhuttelua saadakseni selville, miten Rumban verkko edustaa rock-kielen diskurssia, eli puhetapoja.
Tutkimustulosteni mukaan Rumban verkon mediakonsepti on uutispainotteinen. Uutissisältöä on verkon aineistosta 85 prosenttia. Uutissisältö on viihteellistä, ja kirjoituksia löytyy monipuolisesti eri musiikkilajeista. Uudet juttutyyppien piirteet, joita käytetään verkossa, ovat kuvagalleriat, videoupotukset, musiikkiupotukset, some-upotukset, kommentointi, linkit ja some-jaot. Rumban verkon ollessa yhä vahvemmin uutismedia edelleen viisi kertaa vuodessa ilmestyvä printti keskittyy pidempiin lukujuttuihin ilman uutispaineita.
Laadullisen vertailun päätuloksien mukaan Rumban verkossa käytetään paljon puhekielisyyttä ja voimakkaita, arkisia ilmaisuja, jotka näkyvät esimerkiksi kiroiluna, nokkeluutena ja metaforina. Toimittaja korostaa itseään näsäviisaudella, esittämällä perustelemattomia mielipiteitä ja viittaamalla artisteihin ja tyylilajeihin ilman selvennyksiä. Arvioissa viitataan runsaasti musiikin ulkopuolelle, kuten ympärillä olevaan yhteiskuntaan, muihin kulttuurituotteisiin tai henkilöihin.
Rock-lehtikielen ilmaisu jatkaa rockin ideologian mukaista kaanonia. Kriitikot ovat kirjoituksillaan osa lehtiyhteisöä ja kansankulttuuria, mutta heitä voidaan pitää myös omana lukijoista erottautuvana eliittiryhmänä.
Päätelmieni mukaan Rumban viihteellisyys on vaarallista musiikkijournalismin perinteisten ihanteiden toteutumisen kannalta. Viihteellisyyden nousu musiikkijournalismissa on tärkeä ilmiö, joka kaipaa jatkotutkimusta.
Tutkin pro gradu -tutkielmassani Rumban verkkosisältöjä ja niissä rakentuvaa mediakonseptia. Teoreettisena viitekehyksenä käytän konseptin käsitettä. Käsitteeseen linkittyy myös tutkimusmenetelmäni, joka on konseptianalyysi.
Aineistoni koostuu helmikuun 2016 Rumban verkon jutuista sekä vertailtavana aineistona toimivat saman vuoden printtilehti 1/2016 sekä lehti 1/2011, jolloin Rumba ilmestyi vielä kerran kuussa.
Analysoin Rumban sisältöjä sekä rakenteellisen että laadullisen analyysin avulla. Rakenteellisessa analyysissä tutkin neljän yleisimmin esiintyvän juttutyypin rakennetta: aiheita, visuaalisuutta, juttujen pituuksia ja etenkin digitalisaation mahdollistamia uusia elementtejä, kuten multimedian käyttöä ja sosiaalisen median hyödyntämistä.
Laadullisessa analyysissä keskityn arvion juttutyyppiin. Tutkin arvioiden ilmaisua ja lukijoiden puhuttelua saadakseni selville, miten Rumban verkko edustaa rock-kielen diskurssia, eli puhetapoja.
Tutkimustulosteni mukaan Rumban verkon mediakonsepti on uutispainotteinen. Uutissisältöä on verkon aineistosta 85 prosenttia. Uutissisältö on viihteellistä, ja kirjoituksia löytyy monipuolisesti eri musiikkilajeista. Uudet juttutyyppien piirteet, joita käytetään verkossa, ovat kuvagalleriat, videoupotukset, musiikkiupotukset, some-upotukset, kommentointi, linkit ja some-jaot. Rumban verkon ollessa yhä vahvemmin uutismedia edelleen viisi kertaa vuodessa ilmestyvä printti keskittyy pidempiin lukujuttuihin ilman uutispaineita.
Laadullisen vertailun päätuloksien mukaan Rumban verkossa käytetään paljon puhekielisyyttä ja voimakkaita, arkisia ilmaisuja, jotka näkyvät esimerkiksi kiroiluna, nokkeluutena ja metaforina. Toimittaja korostaa itseään näsäviisaudella, esittämällä perustelemattomia mielipiteitä ja viittaamalla artisteihin ja tyylilajeihin ilman selvennyksiä. Arvioissa viitataan runsaasti musiikin ulkopuolelle, kuten ympärillä olevaan yhteiskuntaan, muihin kulttuurituotteisiin tai henkilöihin.
Rock-lehtikielen ilmaisu jatkaa rockin ideologian mukaista kaanonia. Kriitikot ovat kirjoituksillaan osa lehtiyhteisöä ja kansankulttuuria, mutta heitä voidaan pitää myös omana lukijoista erottautuvana eliittiryhmänä.
Päätelmieni mukaan Rumban viihteellisyys on vaarallista musiikkijournalismin perinteisten ihanteiden toteutumisen kannalta. Viihteellisyyden nousu musiikkijournalismissa on tärkeä ilmiö, joka kaipaa jatkotutkimusta.