Väestön nuorimmat terveyspoliittisessa argumentaatiossa - millaisena lasten ja nuorten huomioonottaminen näyttäytyy terveyslainvalmistelun perusteluissa vuosina 2007-2016?

Abstract

Terveyspolitiikka on merkittävä osa kansanterveystiedettä ja usein terveyspolitiikalla tarkoitetaankin kaikkia niitä toimia, joiden on tarkoitus osaltaan vaikuttaa kansanterveyteen. Terveyteen liittyvä lainsäädäntö voidaan hahmottaa terveyspolitiikkatoimien yhdeksi keskeisimmistä osa-alueista. Puutteista lainvalmistelun laadussa on keskusteltu viimeaikoina paljon. Eniten kielteistä palautetta ovat saaneet puutteet ihmisiin kohdistuvissa vaikutusarvioissa sekä kuulemiskäytäntöjen laiminlyönnit. Lisäksi Hallituksen esitysten perusteluissa on osoitettu olevan epäjohdonmukaisuuksia ja jopa virheitä. Hallituksen esitysten perustelut auttavat muun muassa lainsoveltajia tekemään tarkoituksenmukaisia ratkaisuja käytännössä.

Lasten ja nuorten terveyden edistäminen on terveyspolitiikan ydinaluetta, sillä tässä väestöryhmässä ilmenevät terveyden häiriöt saattavat vaikuttaa pitkälle aikuisuuteen, jopa koko elämän ajan. Tällä pro gradu -tutkielmalla selvitettiin lapsiin ja nuoriin liittyvän terveyspoliittisen argumentoinnin luonnetta terveyslakien hallituksen esityksissä vuosina 2007-2016. Aineisto koostui 41 Hallituksen esityksestä ja tutkimuskysymyksiin haettiin vastauksia sisällönanalyyttisin menetelmin. Lisäksi aineisto luokiteltiin eritasoisiin luokkiin temaattisen luonteen perusteella, jonka jälkeen tuloksia kvantifioitiin soveltuvin osin.

Tulokset osoittivat, että terveysperusteluissa käytetään keinoja, jotka monelta osin noudattelevat nykyajan terveyspolitiikan painotuksia. Tämän suhteen on havaittavissa kuitenkin myös puutteita ja kehittämistarpeita. Terveysperusteluissa käytetyt keinot jakautuivat melko tasaisesti yleistasoisiin, asioiden tärkeyttä korostaviin sekä sellaisiin, jotka sisälsivät jonkin selkeän toimenpide-ehdotuksen. Tällaiset toimenpide-ehdotukset oli osoitettu useimmiten joko koulun sekä terveydenhuollon suuntaan tai lainsäädäntövelvoitteiksi. Ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen sekä terveyspalveluiden organisointiin liittyvät perustelut olivat määrällisesti eniten edustettuina aineistossa. Lisäksi erilaisten sääntöjen ja kieltoja käytettiin merkittävissä määrin. Määrällisesti vähiten edustettuina olivat terveyden eriarvoisuuteen liittyvät tekijät.

Lasten ja nuorten terveys huomioidaan kohtuullisen hyvin terveyslakien hallituksen esityksissä ja heihin nähdään liittyvän erityinen suojeluvelvoite. Lasten ja nuorten terveyden eriarvoiseen jakautumiseen ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota, ottaen huomioon terveyden eriarvoisen jakautumisen vakavuuden maassamme, tähän liittyvän myönteisen kehityksen riittämättömyyden sekä eriarvoistumisen ennaltaehkäisyn merkityksen erityisesti nuoren väestön kohdalla.