"Mitä ne siellä laitoksessa hääräävät" Kyselytutkimus sijoitetun lapsen perheen kanssa työskentelystä lastensuojelulaitoksessa
Kanth, Johanna (2016)
Kanth, Johanna
2016
Sosiaalityön tutkinto-ohjelma, Pori - Degree Programme in Social Work, Pori
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-10-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201612132818
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201612132818
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia lastensuojelulaitosten työskentelyä sijoitetun lapsen perheen kanssa. Tutkimuksessa selvitetään ja kuvataan, miten Satakunnan lastensuojelulaitokset työskentelevät sijoitetun lapsen perheen kanssa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan eroavatko kasvatusjohtajien yleiset käsitykset sijoitettujen lasten perheiden kanssa työskentelystä lastensuojelulaitoksessa ohjaajien kuvaamasta yksittäisten lasten perheiden kohdalla toteutuvasta työskentelystä. Tutkimus kiinnittyy lastensuojelun sijaishuoltoon. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on sijaishuollossa tehtävä perhetyö. Teoreettinen viitekehys rakentuu perheen ja jaetun vanhemmuuden käsitteistä.
Tutkimusaineisto koostuu kahdesta erillisestä kyselyaineistosta, jotka on kerätty Satakunnan lastensuojelulaitoksien kasvatusjohtajilta (N=29) ja ohjaajilta (N=54) puolistrukturoidulla kyselyllä. Tutkimus on mixed methods -tutkimus, jossa on käytetty sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia aineistonkeruu ja -analyysimenetelmiä. Kvantitatiivisen aineiston analysoinnissa on käytetty suoria jakaumia ja ristiintaulukointeja. Kvalitatiivisen aineiston analyysin on käytetty sisällönanalyysia ja sisällön erittelyä.
Tutkimuksen päätuloksina esitetään, että lastensuojelulaitoksissa työskennellään kokoonpanoltaan monimuotoisten sijoitettujen lasten perheiden kanssa. Yleisimmin työskentely tapahtuu puhelimitse ja kotilomien kuljetusten yhteydessä. Lapsen kuulumisista keskustelu perheen kanssa on yleisin työskentelyn sisältö. Työn intensiivisyys ja sisältö ovat riippuvaisia monista tekijöistä kuten lapsen ja perheen tilanteesta ja tarpeista, sijaishuollon tarkoituksesta ja tavoitteista sekä sijoitusmuodosta. Sijoitetun lapsen perheen kanssa tehtävän työn tavoitteista valtaosa liittyy vanhemmuuden tukemiseen ja jakamiseen. Tavoitteet pyritään saavuttamaan etupäässä laitoksen ja perheen välisen toimivan vuorovaikutuksen avulla. Tavoitteiden toteutumista vaikeuttaa yleisimmin vanhempien oma problematiikka. Sijoitetun lapsen perheen kanssa tehtävän työn vaikutukset ovat pääosin positiivisia. Tutkimustulosten mukaan lastensuojelulaitosten kasvatusjohtajien yleiset käsitykset sijoitettujen lasten perheiden kanssa työskentelystä eroavat osittain ohjaajien kuvaamasta yksittäisten lasten perheiden kohdalla toteutuvasta työskentelystä. Kasvatusjohtajien käsitysten mukaan työskentelyn keskiössä on perhe. Ohjaajien toteuttamaa perheen kanssa työskentelyä ohjaa puolestaan vahvasti sijoitettu lapsi.
Tässä tutkimuksessa lastensuojelulaitoksessa tapahtuva sijoitetun lapsen perheen kanssa työskentely näyttäytyy jaettuna vanhemmuutena painottuen lapsen asioiden hoitamiseen ja niistä keskustelemiseen sekä lapsen ja vanhempien välisen yhteydenpidon ja vuorovaikutuksen tukemiseen. Tulokset viittaavatkin siihen, että lastensuojelulaitosten työskentely sijoitetun lapsen perheen kanssa ei ole riittävää perheiden eheytymiseksi, vaan tarvitaan enemmän konkreettista työskentelyä lasten vanhempien kanssa, selkeää ohjeistusta siitä, ketkä tätä työtä tekevät ja riittäviä resursseja työn tekemiseen.
Tutkimusaineisto koostuu kahdesta erillisestä kyselyaineistosta, jotka on kerätty Satakunnan lastensuojelulaitoksien kasvatusjohtajilta (N=29) ja ohjaajilta (N=54) puolistrukturoidulla kyselyllä. Tutkimus on mixed methods -tutkimus, jossa on käytetty sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia aineistonkeruu ja -analyysimenetelmiä. Kvantitatiivisen aineiston analysoinnissa on käytetty suoria jakaumia ja ristiintaulukointeja. Kvalitatiivisen aineiston analyysin on käytetty sisällönanalyysia ja sisällön erittelyä.
Tutkimuksen päätuloksina esitetään, että lastensuojelulaitoksissa työskennellään kokoonpanoltaan monimuotoisten sijoitettujen lasten perheiden kanssa. Yleisimmin työskentely tapahtuu puhelimitse ja kotilomien kuljetusten yhteydessä. Lapsen kuulumisista keskustelu perheen kanssa on yleisin työskentelyn sisältö. Työn intensiivisyys ja sisältö ovat riippuvaisia monista tekijöistä kuten lapsen ja perheen tilanteesta ja tarpeista, sijaishuollon tarkoituksesta ja tavoitteista sekä sijoitusmuodosta. Sijoitetun lapsen perheen kanssa tehtävän työn tavoitteista valtaosa liittyy vanhemmuuden tukemiseen ja jakamiseen. Tavoitteet pyritään saavuttamaan etupäässä laitoksen ja perheen välisen toimivan vuorovaikutuksen avulla. Tavoitteiden toteutumista vaikeuttaa yleisimmin vanhempien oma problematiikka. Sijoitetun lapsen perheen kanssa tehtävän työn vaikutukset ovat pääosin positiivisia. Tutkimustulosten mukaan lastensuojelulaitosten kasvatusjohtajien yleiset käsitykset sijoitettujen lasten perheiden kanssa työskentelystä eroavat osittain ohjaajien kuvaamasta yksittäisten lasten perheiden kohdalla toteutuvasta työskentelystä. Kasvatusjohtajien käsitysten mukaan työskentelyn keskiössä on perhe. Ohjaajien toteuttamaa perheen kanssa työskentelyä ohjaa puolestaan vahvasti sijoitettu lapsi.
Tässä tutkimuksessa lastensuojelulaitoksessa tapahtuva sijoitetun lapsen perheen kanssa työskentely näyttäytyy jaettuna vanhemmuutena painottuen lapsen asioiden hoitamiseen ja niistä keskustelemiseen sekä lapsen ja vanhempien välisen yhteydenpidon ja vuorovaikutuksen tukemiseen. Tulokset viittaavatkin siihen, että lastensuojelulaitosten työskentely sijoitetun lapsen perheen kanssa ei ole riittävää perheiden eheytymiseksi, vaan tarvitaan enemmän konkreettista työskentelyä lasten vanhempien kanssa, selkeää ohjeistusta siitä, ketkä tätä työtä tekevät ja riittäviä resursseja työn tekemiseen.