ADHD-diagnosoidun oppilaan ja luokanopettajan välinen vuorovaikutus inklusiivisessa luokassa
Reinikainen, Maija (2016)
Reinikainen, Maija
2016
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-11-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201612132805
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201612132805
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisena ADHD-diagnosoidun oppilaan ja luokanopettajan välinen vuorovaikutus näyttäytyy inklusiivisessa luokassa. Tutkimuksessa etsittiin myös erilaisia keinoja, joita luokanopettaja käyttää ADHD-diagnosoidun oppilaan oppimisen ja kasvun tukemiseen. Tutkimuksen kiinnostuksen kohteena oli pedagoginen rakkaus, jota tutkittiin oppilaan ja opettajan välisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettisina lähtökohtina toimivat näin ollen opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus, inkluusio ja oppilaan tukeminen.
Tutkimus oli kvalitatiivinen, ja se on tehty hyödyntäen etnografista tutkimusotetta. Tutkimuksen aineisto on kerätty kolmesta eri luokasta havainnoimalla kolmen viikon ajan ja haastattelemalla jokaisen luokan opettajaa. Aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimustuloksista koottiin viisi teemaa, jotka kaikki havainnollistivat ADHD-oppilaan ja opettajan välistä vuorovaikutusta tai vaikuttivat siihen. Nämä teemat olivat opettajan puhe, oppilaantuntemus ja kiintymys, oppilaan haasteet ja motivaatio, opettajan työkokemus, positiivinen palaute sekä hymy ja läsnäolo. Opettajien kuvauksissa oppilaistaan korostui lämpö, positiivisuus ja empaattisuus sekä kiinnostuneisuus niin työtään kuin oppilaitaan kohtaan. Opettajan puheesta heijastui aito halu auttaa, mikä välittyi myös puhtaana kiintymyksenä oppilaita kohtaan. Oppilaiden ADHD eli tarkkavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö toi mukanaan haasteita oppilaan ja opettajan väliseen vuorovaikutukseen ja aiheutti oppilaalle vaikeuksia muun muassa keskittymiseen ja yhtäjaksoiseen työskentelyyn. Myös oppilaan motivaatio vaikutti oppilaan tapaan työskennellä ja opettajan käyttämiin vuorovaikutuksen keinoihin. Opettajan työkokemuksella oli vaikutusta opettajan ja oppilaan väliseen vuorovaikutukseen sekä opettajan keinoihin toimia ADHD-oppilaan kanssa.
Tutkimustulokset toivat esiin positiivisen palautteen merkityksen ADHD-oppilaan tukemisessa. Hymy, pehmeä kosketus ja lämmin katse korostuivat opettajan keinoissa vuorovaikutteiseen oppilaan tukemiseen ja auttamiseen. Opettajan aito läsnäolo mahdollisti oppilaan yksilöllisen kohtaamisen ja hyvän vuorovaikutussuhteen oppilaan ja opettajan välille. Teemat kuvastivat pedagogista rakkautta opettajan työn ytimenä sekä hyvän vuorovaikutuksen takaajana.
Tutkimus korosti opettajan työtä myös kasvatuksena, etenkin tukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla. Se avasi myös näkemystä opettajien asenteen vaikutuksesta inkluusion onnistumiseen ja tukea tarvitsevien oppilaiden vastaanottamiseen. Tutkimuksessa mukana olleet opettajat toimivat inklusiivisen koulun toteutumisen edesauttajina. Tutkimustulokset kiteytyivät ajatukseen opettajuuden tehtävästä rakastaa oppilaita ja hyväksyä heidät juuri sellaisina kuin he ovat. Opettajan pedagoginen rakkaus oppilaitaan ja työtään kohtaan sekä hymy ja positiivinen ote opetusta ja kasvatusta kohtaan mahdollistivat myös hyvän opettajan ja oppilaan välisen vuorovaikutuksen.
Tutkimus oli kvalitatiivinen, ja se on tehty hyödyntäen etnografista tutkimusotetta. Tutkimuksen aineisto on kerätty kolmesta eri luokasta havainnoimalla kolmen viikon ajan ja haastattelemalla jokaisen luokan opettajaa. Aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimustuloksista koottiin viisi teemaa, jotka kaikki havainnollistivat ADHD-oppilaan ja opettajan välistä vuorovaikutusta tai vaikuttivat siihen. Nämä teemat olivat opettajan puhe, oppilaantuntemus ja kiintymys, oppilaan haasteet ja motivaatio, opettajan työkokemus, positiivinen palaute sekä hymy ja läsnäolo. Opettajien kuvauksissa oppilaistaan korostui lämpö, positiivisuus ja empaattisuus sekä kiinnostuneisuus niin työtään kuin oppilaitaan kohtaan. Opettajan puheesta heijastui aito halu auttaa, mikä välittyi myös puhtaana kiintymyksenä oppilaita kohtaan. Oppilaiden ADHD eli tarkkavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö toi mukanaan haasteita oppilaan ja opettajan väliseen vuorovaikutukseen ja aiheutti oppilaalle vaikeuksia muun muassa keskittymiseen ja yhtäjaksoiseen työskentelyyn. Myös oppilaan motivaatio vaikutti oppilaan tapaan työskennellä ja opettajan käyttämiin vuorovaikutuksen keinoihin. Opettajan työkokemuksella oli vaikutusta opettajan ja oppilaan väliseen vuorovaikutukseen sekä opettajan keinoihin toimia ADHD-oppilaan kanssa.
Tutkimustulokset toivat esiin positiivisen palautteen merkityksen ADHD-oppilaan tukemisessa. Hymy, pehmeä kosketus ja lämmin katse korostuivat opettajan keinoissa vuorovaikutteiseen oppilaan tukemiseen ja auttamiseen. Opettajan aito läsnäolo mahdollisti oppilaan yksilöllisen kohtaamisen ja hyvän vuorovaikutussuhteen oppilaan ja opettajan välille. Teemat kuvastivat pedagogista rakkautta opettajan työn ytimenä sekä hyvän vuorovaikutuksen takaajana.
Tutkimus korosti opettajan työtä myös kasvatuksena, etenkin tukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla. Se avasi myös näkemystä opettajien asenteen vaikutuksesta inkluusion onnistumiseen ja tukea tarvitsevien oppilaiden vastaanottamiseen. Tutkimuksessa mukana olleet opettajat toimivat inklusiivisen koulun toteutumisen edesauttajina. Tutkimustulokset kiteytyivät ajatukseen opettajuuden tehtävästä rakastaa oppilaita ja hyväksyä heidät juuri sellaisina kuin he ovat. Opettajan pedagoginen rakkaus oppilaitaan ja työtään kohtaan sekä hymy ja positiivinen ote opetusta ja kasvatusta kohtaan mahdollistivat myös hyvän opettajan ja oppilaan välisen vuorovaikutuksen.