Teini-iän demonit : teini-ikää kuvaavat yliluonnolliset metaforat sarjassa Buffy, vampyyrintappaja
Ylenius, Tuomas (2016)
2016
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-12-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201612132788
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201612132788
Tiivistelmä
Tutkielmassani käsittelen teini-ikää kuvaavia yliluonnollisia metaforia televisio-sarjassa Buffy, vampyyrintappaja. Pyrkimyksenäni on tutkia miten yliluonnollisia ilmiöitä, esimerkiksi ihmissusia, on sarjassa käytetty teini-ikään liittyvien asioiden metaforina, millaisiin teemoihin nämä metaforat liittyvät ja mitä niillä yritetään sanoa. Tutkimusmateriaaliksi olen rajannut sarjan kolme ensimmäistä tuotantokautta, jolloin sarjan keskeisimmistä hahmoista suurin osa oli teini-iässä.
Tukeudun analyysissä Vande Bergin, Wennerin ja Gronbeckin teoksessa Critical Approaches to Television (1998) esiteltyyn ideologisen metafora-analyysin mal-liin. Keskeiseksi nousevat myös tulkintani metaforien käyttötavoista, eli ovatko ne esimerkiksi ironisia vai varoittavia. Tutkimukseni on televisiotutkimusta, kvali-tatiivista sisällönanalyysiä ja kulttuurintutkimusta. Buffyn läheinen tarkastelu osoittaa, että metaforia on käytetty siinä monipuolisella tavalla. Suhtautuminen teini-ikäisiin ja heidän ongelmiinsa on enimmäkseen ymmärtävä. Sarjassa kuvataan liioittelevien ja yliluonnollisten metaforien avulla sitä, millaiset syyt voivat esimerkiksi johtaa nuorten syrjäytymiseen ja väkivaltaisuuteen. Toisaalta sarja sisältää myös holhoavampia metaforia esi-merkiksi nuorten kapinoinnin vaaroista.
Tukeudun analyysissä Vande Bergin, Wennerin ja Gronbeckin teoksessa Critical Approaches to Television (1998) esiteltyyn ideologisen metafora-analyysin mal-liin. Keskeiseksi nousevat myös tulkintani metaforien käyttötavoista, eli ovatko ne esimerkiksi ironisia vai varoittavia. Tutkimukseni on televisiotutkimusta, kvali-tatiivista sisällönanalyysiä ja kulttuurintutkimusta. Buffyn läheinen tarkastelu osoittaa, että metaforia on käytetty siinä monipuolisella tavalla. Suhtautuminen teini-ikäisiin ja heidän ongelmiinsa on enimmäkseen ymmärtävä. Sarjassa kuvataan liioittelevien ja yliluonnollisten metaforien avulla sitä, millaiset syyt voivat esimerkiksi johtaa nuorten syrjäytymiseen ja väkivaltaisuuteen. Toisaalta sarja sisältää myös holhoavampia metaforia esi-merkiksi nuorten kapinoinnin vaaroista.