Osallisena yrittäjyyskasvatuksellisessa verkostossa
Lassila, Hilkka (2016)
Lassila, Hilkka
2016
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-11-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201612122786
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201612122786
Tiivistelmä
Yrittäjyyskasvatus on noussut keskeiseksi puheenaiheeksi ja toimenpiteiden kohteeksi viime vuosikymmenien aikana ovathan yrittäjyyden ja yritteliäisyyden todettu olevan kansantalouksien kehittymisen edellytys. Yrittäjyyskasvatus on kiinnostanut myös tutkijoita, vaikka tutkimusalue on hajanainen ja käsitteellisesti haastava. Yrittäjyyskasvatus esitetään tässä tutkimuksessa laajana ulkoiseen yrittäjyyteen tähtäävänä ja asennekasvatuksen sisältävänä toimintana, jonka avulla pyritään aikaansaamaan yrittäjämäisesti toimivia ihmisiä kaikilla elämän aloilla. Silloin sitä voidaan pitää myös kansalaistaitona ja kasvatuksena aktiiviseen kansalaisuuteen, mikä kytketään monissa yhteyksissä sosiaalipedagogiikkaan.
Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt muodostuvat verkostoista, joissa ovat osallisena oppijoiden lisäksi opettajat ja usein myös työelämän edustajat. Yrittäjyyskasvatusta toteuttava oppimisverkosto muodostaa avoimen ja osallistavan oppimisympäristön, jossa kaikilla osapuolilla on oma keskeinen roolinsa yrittäjyyskasvatuksen toteutumisessa.
Tämä tutkielma koostuu neljästä tieteellisesti vertaisarvoidusta, julkaistusta artikkelista ja yrittäjyyskasvatukseen liittyvästä koosteesta. Artikkeleissa tarkastellaan oppimisverkostoa eri osallisten näkökulmasta. Ensimmäinen artikkeli on sosiaalisen oppimisympäristön käsitteellinen tarkastelu ja konstruktio, joka kuvaa yrittäjyyskasvatusta toteuttavan oppimisverkoston rakentumista ja sosiaalisen pääoman muodostumista. Artikkeli antaa perustan oppimisverkoston rakentumiselle ja yrittäjyyskasvatuksellisten toimenpiteiden suunnittelulle.
Toinen artikkeli käsittelee opiskelijoiden asenteita ja intentioita yrittäjyyttä kohtaan. Artikkelissa esitetään ammattikorkeakouluopiskelijoihin kohdistetun kyselytutkimuksen tuloksia (n=285). Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, ovatko he kiinnostuneita yrittäjyydestä ja ovatko he kiinnostuneita osallistumaan yrittäjyyskasvatukselliseen koulutukseen. Tulokset osoittivat, että tutkimuksen kohteena olleiden opiskelijoiden suhtautuminen yrittäjyyteen oli myönteistä. Tuloksia käytettiin pohjana yrittäjyyskasvatuksellisen verkoston rakentamisessa ja koulutuksen suunnittelussa.
Kolmas artikkeli käsittelee opiskelijoiden käsityksiä yrittäjyydestä. Tutkimus kohdistui opiskelijoihin, jotka olivat vapaavalintaisesti mukana yrittäjyyskasvatuksellisessa verkostossa. Tutkimuksen laadullinen aineisto koostui opiskelijoiden kirjoittamista narratiiveista (n=45), joissa he kuvasivat sitä, mitä yrittäjyys heille merkitsee. Opiskelijoiden suhtautuminen yrittäjyyteen oli myönteistä. Aineistosta kiteytyi käsiteparit vapaus - vastuu ja haasteellisuus - mahdollisuus. Lisäksi merkittäväksi tulokseksi nousi opiskelijoiden käsitys yrittäjyydestä yhteiskunnallisesti vastuullisena toimijana.
Neljännessä artikkelissa käsitellään opettajien ja työelämän kumppanuutta oppimisverkostossa ja opettajien koettuja valmiuksia toimia kumppanina oppimisverkostossa. Kyselytutkimuksen aineisto on kerätty opettajien (n= 120) ja työelämän edustajilta (n= 108). Työelämä on keskeinen kumppani yrittäjyyskasvatuksessa, ja opettajat ovat sillanrakentajia koulutuksen ja työelämän välillä. Kyselyn tuloksista voidaan tulkita, että tuloksellista kumppanuutta voidaan menestyksellisesti rakentaa osapuolten välille.
Tutkimuksen tavoitteena on 1) laajentaa yrittäjyyskasvatukseen liittyvää keskustelua 2) rakentaa tietopohjaa yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseksi, 3) kuvata osallisena toimivien eri osapuolten roolia oppimisverkoston rakentumisessa. Koosteessa laajennetaan teoreettisesti yrittäjyyskasvatuksellista keskustelua osaksi aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalipedagogiikkaa, mitkä antavat tuoreita ja erilaisia näkökulmia lähestyä yrittäjyyskasvatusta. Osallisuus on keskeinen kytkös oppimisverkoston rakentumisessa. Tutkimus laajentaa kasvatustieteellistä näkemystä yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisesta ja rakentaa tietopohjaa käytännön yrittäjyyskasvatuksellisiin toimenpiteisiin.
Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt muodostuvat verkostoista, joissa ovat osallisena oppijoiden lisäksi opettajat ja usein myös työelämän edustajat. Yrittäjyyskasvatusta toteuttava oppimisverkosto muodostaa avoimen ja osallistavan oppimisympäristön, jossa kaikilla osapuolilla on oma keskeinen roolinsa yrittäjyyskasvatuksen toteutumisessa.
Tämä tutkielma koostuu neljästä tieteellisesti vertaisarvoidusta, julkaistusta artikkelista ja yrittäjyyskasvatukseen liittyvästä koosteesta. Artikkeleissa tarkastellaan oppimisverkostoa eri osallisten näkökulmasta. Ensimmäinen artikkeli on sosiaalisen oppimisympäristön käsitteellinen tarkastelu ja konstruktio, joka kuvaa yrittäjyyskasvatusta toteuttavan oppimisverkoston rakentumista ja sosiaalisen pääoman muodostumista. Artikkeli antaa perustan oppimisverkoston rakentumiselle ja yrittäjyyskasvatuksellisten toimenpiteiden suunnittelulle.
Toinen artikkeli käsittelee opiskelijoiden asenteita ja intentioita yrittäjyyttä kohtaan. Artikkelissa esitetään ammattikorkeakouluopiskelijoihin kohdistetun kyselytutkimuksen tuloksia (n=285). Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, ovatko he kiinnostuneita yrittäjyydestä ja ovatko he kiinnostuneita osallistumaan yrittäjyyskasvatukselliseen koulutukseen. Tulokset osoittivat, että tutkimuksen kohteena olleiden opiskelijoiden suhtautuminen yrittäjyyteen oli myönteistä. Tuloksia käytettiin pohjana yrittäjyyskasvatuksellisen verkoston rakentamisessa ja koulutuksen suunnittelussa.
Kolmas artikkeli käsittelee opiskelijoiden käsityksiä yrittäjyydestä. Tutkimus kohdistui opiskelijoihin, jotka olivat vapaavalintaisesti mukana yrittäjyyskasvatuksellisessa verkostossa. Tutkimuksen laadullinen aineisto koostui opiskelijoiden kirjoittamista narratiiveista (n=45), joissa he kuvasivat sitä, mitä yrittäjyys heille merkitsee. Opiskelijoiden suhtautuminen yrittäjyyteen oli myönteistä. Aineistosta kiteytyi käsiteparit vapaus - vastuu ja haasteellisuus - mahdollisuus. Lisäksi merkittäväksi tulokseksi nousi opiskelijoiden käsitys yrittäjyydestä yhteiskunnallisesti vastuullisena toimijana.
Neljännessä artikkelissa käsitellään opettajien ja työelämän kumppanuutta oppimisverkostossa ja opettajien koettuja valmiuksia toimia kumppanina oppimisverkostossa. Kyselytutkimuksen aineisto on kerätty opettajien (n= 120) ja työelämän edustajilta (n= 108). Työelämä on keskeinen kumppani yrittäjyyskasvatuksessa, ja opettajat ovat sillanrakentajia koulutuksen ja työelämän välillä. Kyselyn tuloksista voidaan tulkita, että tuloksellista kumppanuutta voidaan menestyksellisesti rakentaa osapuolten välille.
Tutkimuksen tavoitteena on 1) laajentaa yrittäjyyskasvatukseen liittyvää keskustelua 2) rakentaa tietopohjaa yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseksi, 3) kuvata osallisena toimivien eri osapuolten roolia oppimisverkoston rakentumisessa. Koosteessa laajennetaan teoreettisesti yrittäjyyskasvatuksellista keskustelua osaksi aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalipedagogiikkaa, mitkä antavat tuoreita ja erilaisia näkökulmia lähestyä yrittäjyyskasvatusta. Osallisuus on keskeinen kytkös oppimisverkoston rakentumisessa. Tutkimus laajentaa kasvatustieteellistä näkemystä yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisesta ja rakentaa tietopohjaa käytännön yrittäjyyskasvatuksellisiin toimenpiteisiin.