Kansakoulusta yliopistoon - Omaelämäkerrallinen kuvaus eräästä koulutuspolusta
Ihamäki, Asta (2016)
Ihamäki, Asta
2016
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-11-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201612122783
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201612122783
Tiivistelmä
Tässä autobiografisessa eli omaelämänkerrallisessa tutkimuksessa tarkasteltiin ja kuvattiin erästä koulutuspolkua kansakoulusta yliopistoon muistelutyömenetelmällä. Kyseessä olevan tutkimuksen tehtävänä oli tehdä näkyväksi sukupuolen, perhetaustan ja yhteiskuntaluokan kietoutuneisuutta elämänkulkuun sekä niiden taustalla olevia näkymättömiä tekijöitä ja käytäntöjä, jotka ohjaavat koulutus- ja ammatinvalintaa. Tutkimuksen tehtävänä oli myös tuoda ilmi toisintekemisen mahdollisuutta.
Tutkimusaineistona tässä tutkimuksessa olivat kerrontana tuotetut kirjoitetut omakohtaiset muistelut lapsuudesta aina tähän päivään asti. Kirjallisuus ja muut dokumentit esimerkiksi valokuvat ja todistukset osaltaan toimivat aineistona muistelujen kanssa. Tärkeimpiä lähdeteoksia olivat Mari Käyhkön ja Outi Ylitapio-Mäntylän tutkimukset ja artikkelit.
Käsillä olevassa tutkimuksessa kietoutuvat sosiologinen, kasvatustieteellinen ja historiallinen näkökulma muistelutyömenetelmään liittyen. Tutkimuksessa tarkastellaan yksilön ja yhteiskunnan suhdetta, sekä sosiaalista ulottuvuutta ja otetaan mukaan muut ihmiset ja ympäröivä yhteiskunta, johon koulutus, koulutusmuodot ja ammatin valinta olennaisesti kuuluvat.
Tutkimuksen analysoimisessa käytettiin narratiivista analyysia, jossa sovellettiin narratiivista tietämisen tapaa. Sillä pyrittiin selittämään yksittäisiä tapahtumia ja niiden välisiä suhteita yleisten lakien etsimisen sijaan. Pyrkimys oli ymmärtää maailmaa eri tavoin ja saada elämänkaltaisuus ja vahva todentuntu arkisessa elämässä tapahtuvista vuorovaikutussuhteista, jotka kertomuksina muodostavat elämäntarinan.
Vahvaksi teemana tutkimuskysymysten kautta nousi segregaatio, joka ilmenee naisten töinä ja miesten töinä. Tämä näkyi siinä, että naiset hakeutuvat edelleenkin koulutukseen ja ammatteihin, jossa he ovat enemmistönä. Naisista ja miehistä valtaosa toimii aloilla, joissa suurin osa on oman sukupuolen edustajia. Sukupuolittuneet ajattelutavat istuvat vielä nykyisinkin sitkeässä ja tästä syystä voidaan todeta, että sukupuolten työnjako muuttuu hitaasti. Jotta muutosta saataisiin aikaan, on tärkeää ymmärtää ja purkaa sukupuolistuneita ajattelu- ja toimintatapoja
Toisena teemana nousi stratifigaatio, joka tasa-arvoisista koulutusmahdollisuuksista huolimatta ilmenee koulutuksellisena eriytymisenä ja eriarvoisuutena, sillä vanhemmat voivat lastensa kouluvalinnoilla edesauttaa stratifigaation syntymistä. Luokka-asema vaikuttaa edelleenkin, kuinka paljon valintoihin käytetään aikaa ja harkintaa ja kuinka paljon vanhemmilla on voimavaroja tukea lasta taloudellisesti ja kulttuurisesti ja millaista asiantuntemusta heillä on valintoihin.
Yhdeksi keskeiseksi teemaksi nousi toisintekemisen mahdollisuus, joka voi toteutua elämänkulun käännekohdissa. Ihminen, joka käyttää tämän mahdollisuuden, voi muuttaa elämänsä kulkua ja suuntaa. Elämän käännekohtia ovat muun muassa kouluun meneminen, opinnoista valmistuminen, muutot, läheisten ihmisten elämäkulku sekä historialliset tapahtumat. Elämän käännekohdat voivat olla joko positiivisia tai negatiivisia ja ne ovat uppoutuneet osaksi elämäntarinaa, josta ne voidaan etsiä ja löytää.
Tutkimusaineistona tässä tutkimuksessa olivat kerrontana tuotetut kirjoitetut omakohtaiset muistelut lapsuudesta aina tähän päivään asti. Kirjallisuus ja muut dokumentit esimerkiksi valokuvat ja todistukset osaltaan toimivat aineistona muistelujen kanssa. Tärkeimpiä lähdeteoksia olivat Mari Käyhkön ja Outi Ylitapio-Mäntylän tutkimukset ja artikkelit.
Käsillä olevassa tutkimuksessa kietoutuvat sosiologinen, kasvatustieteellinen ja historiallinen näkökulma muistelutyömenetelmään liittyen. Tutkimuksessa tarkastellaan yksilön ja yhteiskunnan suhdetta, sekä sosiaalista ulottuvuutta ja otetaan mukaan muut ihmiset ja ympäröivä yhteiskunta, johon koulutus, koulutusmuodot ja ammatin valinta olennaisesti kuuluvat.
Tutkimuksen analysoimisessa käytettiin narratiivista analyysia, jossa sovellettiin narratiivista tietämisen tapaa. Sillä pyrittiin selittämään yksittäisiä tapahtumia ja niiden välisiä suhteita yleisten lakien etsimisen sijaan. Pyrkimys oli ymmärtää maailmaa eri tavoin ja saada elämänkaltaisuus ja vahva todentuntu arkisessa elämässä tapahtuvista vuorovaikutussuhteista, jotka kertomuksina muodostavat elämäntarinan.
Vahvaksi teemana tutkimuskysymysten kautta nousi segregaatio, joka ilmenee naisten töinä ja miesten töinä. Tämä näkyi siinä, että naiset hakeutuvat edelleenkin koulutukseen ja ammatteihin, jossa he ovat enemmistönä. Naisista ja miehistä valtaosa toimii aloilla, joissa suurin osa on oman sukupuolen edustajia. Sukupuolittuneet ajattelutavat istuvat vielä nykyisinkin sitkeässä ja tästä syystä voidaan todeta, että sukupuolten työnjako muuttuu hitaasti. Jotta muutosta saataisiin aikaan, on tärkeää ymmärtää ja purkaa sukupuolistuneita ajattelu- ja toimintatapoja
Toisena teemana nousi stratifigaatio, joka tasa-arvoisista koulutusmahdollisuuksista huolimatta ilmenee koulutuksellisena eriytymisenä ja eriarvoisuutena, sillä vanhemmat voivat lastensa kouluvalinnoilla edesauttaa stratifigaation syntymistä. Luokka-asema vaikuttaa edelleenkin, kuinka paljon valintoihin käytetään aikaa ja harkintaa ja kuinka paljon vanhemmilla on voimavaroja tukea lasta taloudellisesti ja kulttuurisesti ja millaista asiantuntemusta heillä on valintoihin.
Yhdeksi keskeiseksi teemaksi nousi toisintekemisen mahdollisuus, joka voi toteutua elämänkulun käännekohdissa. Ihminen, joka käyttää tämän mahdollisuuden, voi muuttaa elämänsä kulkua ja suuntaa. Elämän käännekohtia ovat muun muassa kouluun meneminen, opinnoista valmistuminen, muutot, läheisten ihmisten elämäkulku sekä historialliset tapahtumat. Elämän käännekohdat voivat olla joko positiivisia tai negatiivisia ja ne ovat uppoutuneet osaksi elämäntarinaa, josta ne voidaan etsiä ja löytää.