Vuoden 1970 työsopimuslaki, työsopimuslakikomitea ja Erkki Salomaan eriävä mielipide
Okkonen, Aleksi (2016)
2016
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-12-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201612122782
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201612122782
Tiivistelmä
Tutkielman aihe on vuoden 1970 työsopimuslaki. Havainnoilla säädöksistä, valtiopäiväasiakirjoista, ja komiteatyödokumenteista vastataan kysymykseen, kuinka 1922 säädetty työsopimuslaki muuttui sen kokonaisuudistukseen johtaneessa poliittisessa prosessissa 1966-1970. Lisäksi tutkielmassa selvitetään syitä säädetyn lakitekstin muotoiluihin erityisesti sen kiistanalaisimpien säännösten osalta.
Sisällönanalyysin ja lainopillisen menetelmän avulla eritellään vuoden 1970 työsopimuslaki ja sen kumoama säädös. Vertailulla osoitetaan uudemman työsopimuslain keskeisin ero sitä edeltäneeseen säädökseen nähden. Analyysi ulotetaan myös lainvalmisteluasiakirjoihin: työsopimuslakikomiteanmietintö ja siihen Erkki Salomaan jättämä eriävä mielipide analysoidaan säädetyn lakitekstin näkökulmasta tarkoituksena arvioida Salomaan esityksen merkitystä.
Työehtosopimusten yleissitovuus, työntekijän lakisääteinen irtisanomissuoja sekä ammatillisen edunvalvonnan työpaikkakohtainen turvaaminen olivat eräitä lainsäädäntötoimenpiteen seurauksia. Työsuhdeturva paransi palkansaajan asemaa työelämässä.
Havaintojen nojalla puolletaan väitettä vaikeasti yhteensovitettavien kompromissien hallitsevuudesta työlainsäädännössä. Toiseksi aineiston valossa etualaistetaan poliittisen prosessin usein monimutkaisten tekijöiden määräävyys suhteessa yksittäisiin henkilöihin. Tarkoituksenmukaisuus palkansaajan edun kannalta katsotaan erääksi toimivaksi lähestymistavaksi ymmärtää vuoden 1970 työsopimuslain edistyksellisimpiä kohtia.
Sisällönanalyysin ja lainopillisen menetelmän avulla eritellään vuoden 1970 työsopimuslaki ja sen kumoama säädös. Vertailulla osoitetaan uudemman työsopimuslain keskeisin ero sitä edeltäneeseen säädökseen nähden. Analyysi ulotetaan myös lainvalmisteluasiakirjoihin: työsopimuslakikomiteanmietintö ja siihen Erkki Salomaan jättämä eriävä mielipide analysoidaan säädetyn lakitekstin näkökulmasta tarkoituksena arvioida Salomaan esityksen merkitystä.
Työehtosopimusten yleissitovuus, työntekijän lakisääteinen irtisanomissuoja sekä ammatillisen edunvalvonnan työpaikkakohtainen turvaaminen olivat eräitä lainsäädäntötoimenpiteen seurauksia. Työsuhdeturva paransi palkansaajan asemaa työelämässä.
Havaintojen nojalla puolletaan väitettä vaikeasti yhteensovitettavien kompromissien hallitsevuudesta työlainsäädännössä. Toiseksi aineiston valossa etualaistetaan poliittisen prosessin usein monimutkaisten tekijöiden määräävyys suhteessa yksittäisiin henkilöihin. Tarkoituksenmukaisuus palkansaajan edun kannalta katsotaan erääksi toimivaksi lähestymistavaksi ymmärtää vuoden 1970 työsopimuslain edistyksellisimpiä kohtia.