Matemaattinen ajattelu ja sähköiset ylioppilaskokeet
Ala-Maakala, Elina (2016)
Ala-Maakala, Elina
2016
Matematiikan ja tilastotieteen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Mathematics and Statistics
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-12-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201612122779
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201612122779
Tiivistelmä
Lukion uusi opetussuunnitelma astui voimaan syksyllä 2016 ja matematiikan sähköinen ylioppilaskoe kirjoitetaan ensimmäistä kertaa keväällä 2019. Lähtökohdat antavat aihetta matemaattisen ajattelun ja sähköisten ylioppilaskirjoitusten tutkimukselle. Matemaattinen ajattelu ja ratkaisuprosessien täsmällinen perusteleminen nousevat keskiöön, kun teknisten apuvälineiden avulla on mahdollista ratkaista monimutkaisiakin tehtäviä kohtuullisen yksinkertaisesti. Ajatteluprosessin ja matemaattisen ymmärtämisen lähtökohta on matematiikan universaali kieli. Reaalimaailman symbolien vaihtaminen matematiikan abstraktille symboliselle kielelle johtaa lopulta matemaattiseen osaamiseen. Matemaattiselle tiedolle on ominaista jäsentyneisyys, kerroksellisuus ja kumulatiivisuus. Kilpatrickin, Swa?ordin ja Findellin kehittämän matemaattisen osaamisen -mallin pohjalta on Pro gradu -tutkielmassa analysoitu neljää useimmiten ylioppilaskirjoituksissa esiintynyttä tehtävätyyppiä. Tehtävien analysointi osoitti, että matematiikan sähköisen ylioppilaskokeen vuoksi matemaattinen ymmärtäminen on oppimisen kannalta yhä keskeisempää. Perusteleminen ja täsmällinen jäsentäminen todistustekniikoita unohtamatta, on tulevaisuudessa matematiikassa tärkeää. Tekniset apuvälineet nopeuttavat matemaattisen kielen kirjoittamista ja antavat mahdollisuuksia soveltavampien tehtävien ratkaisemiseen. Sähköistymisen haasteita voidaan ratkaista yhdessä muiden Euroopan maiden kanssa, joilla on käytössään sähköinen ylioppilaskoe.