Mediakasvatuksen ilmeneminen kunnallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa
Pihko, Heini (2016)
2016
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-12-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201612082772
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201612082772
Tiivistelmä
Mediakasvatuksen ilmeneminen kunnallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa tutkimuksen tarkoitus oli selvittää kuinka laajasti mediakasvatus näyttäytyy ja millaisissa asiayhteyksissä se ilmenee kunnallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa. Tutkimuksen kohteena olivat kaikki Suomen kuntien varhaiskasvatussuunnitelmat (304 kpl), pois lukien Ahvenanmaan kunnat. Varhaiskasvatussuunnitelma löytyi 210 kunnalta. Lopullinen tutkimusaineisto koostui yhteensä 57 varhaiskasvatussuunnitelma -asiakirjasta, joissa mainittiin jokin tutkimuksen hakusanoista, eli mediamaininnoista. Nämä mediamaininnat olivat mediakasvatus, media, peli, tietokone, tv/televisio ja internet.
Tutkimus sisälsi sekä kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia piirteitä, kuitenkin tutkimuksessa on enemmän kvalitatiivisen tutkimuksen piirteitä. Metodina tutkimuksessa oli sisällönanalyysi, mutta siinä on myös paljon piirteitä systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta. Aineisto oli suurehko, mutta se koostui hyvin rajattuun ilmiöön kuuluvasta tutkimusaiheesta. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa aineistoa käsiteltiin kvantitatiivisin keinoin laskemalla mediamainintojen esiintymistä. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia. Tuloksista verrattiin suhteessa varhaiskasvatussuunnitelmien valmistumisvuoteen, maakuntakohtaisiin eroihin sekä kuntien asukaslukuihin. Tulosten analysointiin ja kuvaajien piirtämiseen käytettiin exel-taulukointiohjelmistoa. Etenkin tutkimuksen toinen osa piti sisällään aineiston kvalitatiivista analysointia mediamainintojen ilmenemisyhteyden perusteella. Tuloksia verrattiin myös suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin sekä Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa -julkaisuun. Tuloksia tarkasteltiin yksittäisten sanojen ilmenemisyhteyksien sekä varhaiskasvatussuunnitelmien otsikoinnin mukaan.
Tutkimuksen ensimmäisessä osassa tulokset osoittivat, että mediakasvatus ilmenee vain 18,8 % Suomen kuntien varhaiskasvatussuunnitelmista. Koko Suomen osalta mediakasvatus jakautuu melko tasaisesti maakuntien välillä. Poikkeuksena oli ainoastaan Uusimaa ja Pohjois-Pohjanmaa, joissa mediakasvatus näkyy hieman muita enemmän sekä Keski-Pohjanmaa ja Kymenlaakso, joissa mediakasvatusta ei ole huomioitu ollenkaan. Maakuntakohtaiset erot näkyivät eniten, kun mediamainintojen ilmenemistä verrattiin suhteessa maakuntien asukaslukuun. Vaihtelu eri maakuntien välillä oli suurta. Eniten mediakasvatus ilmeni Etelä-Karjalassa, jossa 44,4 % lapsista on mediakasvatuksen piirissä. Asukasluvun mukaan tarkasteltuna mediakasvatus näkyy eniten 50 001 tai enemmän asukkaan kunnissa. Tulokset osoittavat, että mitä suuremmasta kunnasta on kyse, sen todennäköisemmin lapsi on mediakasvatuksen piirissä.
Tutkimuksen toisessa osassa tulokset osoittavat, että varhaiskasvatussuunnitelmien mediamaininnat ilmenevät yleisimmin yleismainintoina, jolloin käsitteeseen ei ole paneuduttu erityisen syvällisesti. Muuten mediamaininnat jakautuivat melko tasaisesti suojelunäkökulman, kasvatuskumppa-nuuden/vanhemman roolin, lapsen roolin/leikin, puitetekijöiden, keino/väline toteuttaa kasvatusta, mediakasvatuksen tavoitteiden ja kasvattajan roolin välille. Mediamainintojen merkitysten jakautumista tarkasteltiin myös otsikoinnin eli suurempien kokonaisuuksien yhteydessä. Tulokset osoittivat, että mediakasvatusta käsitellään monella eri lapsen kehityksen osa-alueella. Kuitenkin yksittäisissä varhaiskasvatussuunnitelmissa mediamaininnat ilmenevät pääsääntöisesti vain yhdellä lapsen kehityksen osa-alueella. Niissä varhaiskasvatussuunnitelmissa (11 kpl), joissa oli yli kymmenen mediamainintaa, mediakasvatusta käsiteltiin monipuolisesti osana lapsen kehitystä.
Uusi varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 huomioi mediakasvatuksen ilmiönä, mutta se myös tuo käyttöön uusia käsitteitä, kuten monilukutaito sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Uuden, velvoittavan, varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 myötä mediakasvatuksen tulisi näkyä osana kaikkia Suomen varhaiskasvatussuunnitelmia. Mediakasvatus sanan käyttö sellaisenaan tulee todennäköisesti vähenemään entisestään varhaiskasvatussuunnitelmissa, mutta sen tilalle tulee uusia käsitteitä ja ilmiönä mediakasvatus tulee todennäköisesti entistä näkyvämmäksi.
Tutkimus sisälsi sekä kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia piirteitä, kuitenkin tutkimuksessa on enemmän kvalitatiivisen tutkimuksen piirteitä. Metodina tutkimuksessa oli sisällönanalyysi, mutta siinä on myös paljon piirteitä systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta. Aineisto oli suurehko, mutta se koostui hyvin rajattuun ilmiöön kuuluvasta tutkimusaiheesta. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa aineistoa käsiteltiin kvantitatiivisin keinoin laskemalla mediamainintojen esiintymistä. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia. Tuloksista verrattiin suhteessa varhaiskasvatussuunnitelmien valmistumisvuoteen, maakuntakohtaisiin eroihin sekä kuntien asukaslukuihin. Tulosten analysointiin ja kuvaajien piirtämiseen käytettiin exel-taulukointiohjelmistoa. Etenkin tutkimuksen toinen osa piti sisällään aineiston kvalitatiivista analysointia mediamainintojen ilmenemisyhteyden perusteella. Tuloksia verrattiin myös suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin sekä Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa -julkaisuun. Tuloksia tarkasteltiin yksittäisten sanojen ilmenemisyhteyksien sekä varhaiskasvatussuunnitelmien otsikoinnin mukaan.
Tutkimuksen ensimmäisessä osassa tulokset osoittivat, että mediakasvatus ilmenee vain 18,8 % Suomen kuntien varhaiskasvatussuunnitelmista. Koko Suomen osalta mediakasvatus jakautuu melko tasaisesti maakuntien välillä. Poikkeuksena oli ainoastaan Uusimaa ja Pohjois-Pohjanmaa, joissa mediakasvatus näkyy hieman muita enemmän sekä Keski-Pohjanmaa ja Kymenlaakso, joissa mediakasvatusta ei ole huomioitu ollenkaan. Maakuntakohtaiset erot näkyivät eniten, kun mediamainintojen ilmenemistä verrattiin suhteessa maakuntien asukaslukuun. Vaihtelu eri maakuntien välillä oli suurta. Eniten mediakasvatus ilmeni Etelä-Karjalassa, jossa 44,4 % lapsista on mediakasvatuksen piirissä. Asukasluvun mukaan tarkasteltuna mediakasvatus näkyy eniten 50 001 tai enemmän asukkaan kunnissa. Tulokset osoittavat, että mitä suuremmasta kunnasta on kyse, sen todennäköisemmin lapsi on mediakasvatuksen piirissä.
Tutkimuksen toisessa osassa tulokset osoittavat, että varhaiskasvatussuunnitelmien mediamaininnat ilmenevät yleisimmin yleismainintoina, jolloin käsitteeseen ei ole paneuduttu erityisen syvällisesti. Muuten mediamaininnat jakautuivat melko tasaisesti suojelunäkökulman, kasvatuskumppa-nuuden/vanhemman roolin, lapsen roolin/leikin, puitetekijöiden, keino/väline toteuttaa kasvatusta, mediakasvatuksen tavoitteiden ja kasvattajan roolin välille. Mediamainintojen merkitysten jakautumista tarkasteltiin myös otsikoinnin eli suurempien kokonaisuuksien yhteydessä. Tulokset osoittivat, että mediakasvatusta käsitellään monella eri lapsen kehityksen osa-alueella. Kuitenkin yksittäisissä varhaiskasvatussuunnitelmissa mediamaininnat ilmenevät pääsääntöisesti vain yhdellä lapsen kehityksen osa-alueella. Niissä varhaiskasvatussuunnitelmissa (11 kpl), joissa oli yli kymmenen mediamainintaa, mediakasvatusta käsiteltiin monipuolisesti osana lapsen kehitystä.
Uusi varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 huomioi mediakasvatuksen ilmiönä, mutta se myös tuo käyttöön uusia käsitteitä, kuten monilukutaito sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Uuden, velvoittavan, varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 myötä mediakasvatuksen tulisi näkyä osana kaikkia Suomen varhaiskasvatussuunnitelmia. Mediakasvatus sanan käyttö sellaisenaan tulee todennäköisesti vähenemään entisestään varhaiskasvatussuunnitelmissa, mutta sen tilalle tulee uusia käsitteitä ja ilmiönä mediakasvatus tulee todennäköisesti entistä näkyvämmäksi.