Fachsprachlicher Deutschunterricht an den finnischen Fachhochschulen : eine Bestandsaufnahme der allgemeinen Lage im Jahre 2016

Abstract

Tämän työn tavoitteena on selvittää saksan kielen opetuksen tilannetta Suomen ammattikorkeakouluissa vuonna 2016. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, missä kouluissa saksaa opetetaan, millaisilla kursseilla, minkälaisilla menetelmillä ja minkälaisten materiaalien avulla, sekä sitä, mitä ammatillisuus kieltenopetuksessa tarkoittaa. Lisäksi tutkitaan, minkälaisiksi opettajat kokevat oman osaamisensa erityisesti ammatillisen kielen opetuksen näkökulmasta. Työssä luodaan ammattikorkeakoulujen saksanopettajien haastattelujen kautta katsaus myös saksan kielen tulevaisuuteen niissä.

Tutkimuksen teoriaosuus kuvailee ammatillista viestintää ja ammatillista kieltenopetusta, sekä niiden erityispiirteitä. Saksan opetuksen tilannetta ammattikorkeakouluissa selvitetään ensin tutkimalla suomalaisten ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmia, opetustarjontaa ja kurssikuvauksia niiden nettisivuilla saksan kielen tarjonnan osalta. Näitä tietoja täydennetään haastattelemalla kahdeksaa opettajaa, jotka opettavat saksaa eri ammattikorkeakouluissa. Haastattelut toteutetaan teemahaastatteluina, jolloin opettajat saavat valittujen teemojen puitteissa kertoa vapaasti näkemyksiään aiheeseen liittyen.

Suomessa toimii 26 ammattikorkeakoulua, joiden tehtävänä on järjestää opiskelijoilleen työelämän tarpeita vastaavaa koulutusta. Tämä vaatimus koskee kaikkea ammattikorkeakoulujen toimintaa, näin ollen siis myös niiden kieltenopetusta. Saksan kursseja on mukana lähes kaikkien ammattikorkeakoulujen opetustarjonnassa, tosin pääosa käytännössä toteutetuista kursseista on tasoltaan joko alkeita tai vain vähän aiempaa kielitaitoa edellyttäviä. Tutkimuksessa selvisi, että ammatillisuus ja työelämän kielitaitotarpeet huomioidaan saksan kielen opetuksessa kuitenkin jo alkeiskursseista lähtien sekä opetuksen sisällöissä, käytetyissä menetelmissä että opetusmateriaaleissa. Työelämä edellyttää mm. suullista kielitaitoa, joka huomioidaan opetuksessa keskittymällä suullisten taitojen kehittämiseen tekemällä kontaktitunneilla esimerkiksi paljon erilaisia suullisia harjoituksia. Myös opetusmateriaalin autenttisuus on tärkeää, joskin juuri opetusmateriaalien kokoaminen on yksi ammatillisen kieltenopetuksen työllistävimmistä osuuksista opettajille. Haastatellut opettajat pitivät kielitaidon lisäksi ammatillista osaamista tärkeänä osana ammatillisen koulutuksen kieltenopettajan työtä. Näiden taitojen kehittämiseen ja ylläpitämiseen he toivoisivat saavansa käyttöön enemmän resursseja, sillä oman itsensä ja oman työn kehittäminen on tärkeä osa opettajien työtä.

Joissakin haastateltujen opettajien kouluissa on viime aikoina opetettu saksaa poikkeuksellisen suurille opetusryhmille, mikä tarkoittaa, että saksan valinneita opiskelijoita on enemmän kuin on ollut vähään aikaan. Huolimatta näistä positiivisista uutisista, haastatellut opettajat ovat huolissaan saksan kielen tilanteesta ammattikorkeakouluissa kaikkiaan. Opiskelijoiden lähtötaso heidän saapuessaan ammattikorkeakouluun on matala, ja monissa kouluissa saksa on vapaaehtoisesti valittava aine, mikä usein tarkoittaa, että sitä ei mm. kielen oppimisen vaivalloisuuden takia valita. Monissa kouluissa tutkintoon vaaditaan suomen ja ruotsin lisäksi vain yksi vieras kieli, joka miltei aina on englanti. Valmistuvien opiskelijoiden kielitaito ei näin ollen täysin vastaa työelämän tarvetta, joka tutkimusten perusteella on työntekijä, joka hallitsee ainakin kaksi vierasta kieltä, ehkä jopa useampia. Haastattelujen perusteella opiskelijoiden kielitaitoon toivottaisiin kiinnitettävän enemmän huomiota sekä ammattikorkeakoulujen itsensä, että koko Suomen koulutuspolitiikan osalta.