Marginaalissa vai aktiivisia toimijoita? : Naiset historian oppikirjoissa 1980-luvulta nykypäivään
Ruokolainen, Leena-Maija (2016)
2016
Historian tutkinto-ohjelma - Degree Programme in History
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-12-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201612072752
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201612072752
Tiivistelmä
Tutkielmani tarkoitus on tutkia oppikirjojen tapaa huomioida naiset peruskoulun seitsemännen ja kahdeksannen luokan historian oppikirjoissa vuosilta 1984-2013. Tutkielmassa tarkastellaan laadullisin menetelmin Otavan ja WSOY:n julkaisemia oppikirjoja, joita on tutkielmaan analysoitu yhteensä 22 kappaletta. Naiset esiintyvät oppikirjojen teksteissä varsin vaihtelevissa määrin ja tutkielmassa on kiinnitetty huomiota siihen, miten naisten käsittely on muuttunut tarkastelussa olevan ajanjakson aikana.
Tutkielmassa esitetty päätutkimuskysymys on: miten naisia käsitellään oppikirjojen teksteissä ja onko käsittelytavoissa havaittavissa muutoksia 1980-luvulta nykypäivään tultaessa? Päätutkimuskysymykseen vastausta etsiessä on vastattu esimerkiksi seuraaviin pienempiin kysymyksiin: kuinka paljon naiset ovat esillä teksteissä ja millaisten asioiden yhteydessä? Onko naisten käsittelyssä käytetty esimerkkeinä tiettyjä henkilöitä, vai puhuttu yleisellä tasolla? Jos naiset on mainittu nimellä, keitä he ovat? Huomioitavia pienempiä kysymyksiä on paljon, mutta niiden avulla on mahdollista rakentaa käsitys siitä, miten naisia valituissa oppikirjoissa käsitellään.
Olen jakanut naisten käsittelyt aineiston perusteella seitsemään eri kategoriaan: teollistuminen, kirjailijanaiset - Minna Canth ja Selma Lagerlöf, elämää 1800-luvun maatalousyhteiskunnassa, eduskuntauudistus, naiset ja toinen maailmansota, sodan jälkeinen Suomi ja Euroopan ulkopuoleiset kulttuurit. Naisten käsittely toistuu kaikissa oppikirjoissa näiden teemojen yhteydessä, mutta oppikirjakohtaisesti on eroavaisuuksia käsittelyn tavasta ja määrästä. Oppikirjojen analyysi on toteutettu aineistolähtöisesti.
Oppikirjojen naiskuvausten määrä kasvaa 1980-luvulta 2010-luvulle tultaessa, jota selittää useat eri tekijät. Opetussuunnitelmien aiempaa tarkempi huomiointi sukupuoleen ja sukupuolitietoiseen opetukseen antaa myös oppimateriaaleille vaatimuksia siitä, että molemmat sukupuolet tulee olla materiaaleissa edustettuina. Myös historiantutkimuksen muutokset ja naishistorian yleistyminen 1990-luvulta alkaen näkyy myös oppimateriaaleissa, ja historiantutkimuksen kohteena olleet henkilöt näkyvät joissakin tapauksissa valikoituneen myös oppikirjojen teksteihin.
Tutkielmassa esitetty päätutkimuskysymys on: miten naisia käsitellään oppikirjojen teksteissä ja onko käsittelytavoissa havaittavissa muutoksia 1980-luvulta nykypäivään tultaessa? Päätutkimuskysymykseen vastausta etsiessä on vastattu esimerkiksi seuraaviin pienempiin kysymyksiin: kuinka paljon naiset ovat esillä teksteissä ja millaisten asioiden yhteydessä? Onko naisten käsittelyssä käytetty esimerkkeinä tiettyjä henkilöitä, vai puhuttu yleisellä tasolla? Jos naiset on mainittu nimellä, keitä he ovat? Huomioitavia pienempiä kysymyksiä on paljon, mutta niiden avulla on mahdollista rakentaa käsitys siitä, miten naisia valituissa oppikirjoissa käsitellään.
Olen jakanut naisten käsittelyt aineiston perusteella seitsemään eri kategoriaan: teollistuminen, kirjailijanaiset - Minna Canth ja Selma Lagerlöf, elämää 1800-luvun maatalousyhteiskunnassa, eduskuntauudistus, naiset ja toinen maailmansota, sodan jälkeinen Suomi ja Euroopan ulkopuoleiset kulttuurit. Naisten käsittely toistuu kaikissa oppikirjoissa näiden teemojen yhteydessä, mutta oppikirjakohtaisesti on eroavaisuuksia käsittelyn tavasta ja määrästä. Oppikirjojen analyysi on toteutettu aineistolähtöisesti.
Oppikirjojen naiskuvausten määrä kasvaa 1980-luvulta 2010-luvulle tultaessa, jota selittää useat eri tekijät. Opetussuunnitelmien aiempaa tarkempi huomiointi sukupuoleen ja sukupuolitietoiseen opetukseen antaa myös oppimateriaaleille vaatimuksia siitä, että molemmat sukupuolet tulee olla materiaaleissa edustettuina. Myös historiantutkimuksen muutokset ja naishistorian yleistyminen 1990-luvulta alkaen näkyy myös oppimateriaaleissa, ja historiantutkimuksen kohteena olleet henkilöt näkyvät joissakin tapauksissa valikoituneen myös oppikirjojen teksteihin.