Mitattu työntekijä - hyvinvointia vai digitaalista taylorismia?
Kohvakka, Teija (2016)
Kohvakka, Teija
2016
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-12-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201612072751
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201612072751
Tiivistelmä
Tutkimukseni tavoitteena on tutkia, miten esimiehet suhtautuvat teknologisten välineiden käyttöön hyvinvoinnin johtamisessa. Tarkoituksena on tutkia esimiesten suhtautumista puettavaa teknologiaa kohtaan ja sitä, kuinka he kokevat sen mahdollisen käytön auttavan tai uhkaavan työympäristöä ja työntekijöiden kokemaa hyvinvointia. Organisaatio- ja johtamistieteissä on havaittavissa uusi materiaalinen käänne, jossa kiinnostus materiaan kuten teknologia on lisääntynyt tutkijoiden keskuudessa. Tutkimuksessani käsittelemä puettavan teknologian käyttö organisaatioissa on yksi tämän liikkeen ilmentymä. Viime aikoina myös työntekijöiden hyvinvoinnin merkitys organisaatioissa on kasvanut. Puettavan teknologian käyttö organisaatioissa on vielä uusi ja vähän tutkittu aihe. Tässä tutkimuksessa on pyritty kuvaamaan puettavan teknologian luomia haasteita, mahdollisuuksia, pelkoja ja uhkakuvia, joita esimiehet näkisivät sen käytöstä mahdollisesti muodostuvan.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys sisältää puettavan teknologian, mitatun minuuden ja työntekijän, teknologian hyväksymismallit sekä digitaalisen taylorismin. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jossa haastattelin kymmentä esimiestä puettavasta teknologiasta ja sen merkityksestä organisaatioissa heidän näkökulmastaan. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja, jossa oli yhteensä kuusi teemaa. Tutkimuksen esimiehet toimivat pankkialan organisaatiossa, jolla on toimipisteitä niin Helsingissä kuin maakunnissakin. Empiirisen aineiston analysoinnissa noudatin teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmää.
Tutkimuksen tulosten mukaan esimiehet eivät näe, että työntekijöiden mittaaminen puettavan teknologian avulla tulisi onnistumaan ainakaan lähitulevaisuudessa. Sen onnistuminen vaatisi hyvin tarkkaa suunnittelua, sopimusten tekoa, tarkkojen ehtojen säätämistä sekä niiden seuraamista. Tiedon mittaaminen ja oma keho mitattuna koettiin hyvin henkilökohtaiseksi asiaksi. Tutkimustulosten perusteella esimiehet näkivät, että osa työntekijöistä ei missään olosuhteissa suostuisi mitattavaksi. Tulosten perusteella oli myös havaittavissa johtopäätöksenä se, onko liiallinen mittaaminen hyvinvoinnin luontia vai päinvastoin sen vähentämistä. Puettavan teknologian käyttöönottoon liittyy paljon ongelmia ja negatiivisia asioita, joita on mahdollisesti enemmän kuin sen tuottamia hyviä ratkaisuja. Työntekijöiden mittaaminen on heidän asettamistaan kontrollin kohteeksi. Kontrollin kohteena on henkilökohtainen oma keho, jonka johtamista voidaan pitää eettisesti arveluttavana. Puettavalla teknologialla on kuitenkin mahdollisuus organisaatioissa, jos sitä johdetaan oikein hyvinvoinnin johtamisen tarkoituksena eikä uudenlaisen kontrollin muotona.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys sisältää puettavan teknologian, mitatun minuuden ja työntekijän, teknologian hyväksymismallit sekä digitaalisen taylorismin. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jossa haastattelin kymmentä esimiestä puettavasta teknologiasta ja sen merkityksestä organisaatioissa heidän näkökulmastaan. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja, jossa oli yhteensä kuusi teemaa. Tutkimuksen esimiehet toimivat pankkialan organisaatiossa, jolla on toimipisteitä niin Helsingissä kuin maakunnissakin. Empiirisen aineiston analysoinnissa noudatin teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmää.
Tutkimuksen tulosten mukaan esimiehet eivät näe, että työntekijöiden mittaaminen puettavan teknologian avulla tulisi onnistumaan ainakaan lähitulevaisuudessa. Sen onnistuminen vaatisi hyvin tarkkaa suunnittelua, sopimusten tekoa, tarkkojen ehtojen säätämistä sekä niiden seuraamista. Tiedon mittaaminen ja oma keho mitattuna koettiin hyvin henkilökohtaiseksi asiaksi. Tutkimustulosten perusteella esimiehet näkivät, että osa työntekijöistä ei missään olosuhteissa suostuisi mitattavaksi. Tulosten perusteella oli myös havaittavissa johtopäätöksenä se, onko liiallinen mittaaminen hyvinvoinnin luontia vai päinvastoin sen vähentämistä. Puettavan teknologian käyttöönottoon liittyy paljon ongelmia ja negatiivisia asioita, joita on mahdollisesti enemmän kuin sen tuottamia hyviä ratkaisuja. Työntekijöiden mittaaminen on heidän asettamistaan kontrollin kohteeksi. Kontrollin kohteena on henkilökohtainen oma keho, jonka johtamista voidaan pitää eettisesti arveluttavana. Puettavalla teknologialla on kuitenkin mahdollisuus organisaatioissa, jos sitä johdetaan oikein hyvinvoinnin johtamisen tarkoituksena eikä uudenlaisen kontrollin muotona.