Vanhempien kokemuksia voimaantumisestaan MES®-ohjelman aikana
Ylätalo, Taija (2016)
Ylätalo, Taija
2016
Sosiaalityön tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Work
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-11-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201612052743
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201612052743
Tiivistelmä
Tutkielmani aiheena on lastensuojelun avohuollon palveluita tarjoavan yrityksen MES®-ohjelman läpikäyneiden vanhempien kokemukset voimaantumisestaan ja vanhemmuudessa tapahtuneista muutoksista, sekä vertaisryhmän merkityksestä voimaantumisprosessissa. Tavoitteenani on selvittää, millaisia voimaantumisen kokemuksia vanhemmille on syntynyt ohjelman aikana ja mitkä asiat edesauttoivat vanhempia muutoksessa vanhempana toimimisessa ja heissä itsessään MES®-ohjelman aikana. Tutkielmani asettuu osaksi lastensuojelun tutkimusta, sillä MES®-ohjelma on tarkoitettu lastensuojelun asiakasperheiden vanhemmille.
Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä on voimaantuminen erityisesti sosiaalityössä, sekä vanhemmuus ja vertaisryhmästä saatava tuki. Voimaantuminen kietoutuu sekä vanhemmuudessa vahvistumiseen että vertaisryhmässä tapahtuvaan voimaantumisen prosessiin. Lastensuojelun tärkeä tehtävä on tukea vanhempien omaa vanhemmuutta, jotta vanhemmat pystyvät parhaalla mahdollisella tavalla vastaamaan lapsensa tarpeisiin ja turvaamaan lapsen hyvinvoinnin. Tukemisessa voidaan hyödyntää vertaisryhmätoimintaa, jossa vanhemmat voivat jakaa kokemuksiaan muiden samassa elämäntilanteessa olevien vanhempien kanssa. Tutkielmani lähtökohtana on ihmisten omat voimaantumisen kokemukset, joita lähestyn fenomenologisesta näkökulmasta. Tutkimusaineistonani on kymmenen MES®-ohjelmaan lastensuojelun avohuollon tukitoimena osallistuneen vanhemman teemahaastattelut. Aineistoni olen analysoinut sisällönanalyysia käyttäen.
Tutkimus osoittaa, että voimaantumista tapahtui ennen kaikkea ihmisenä. Voimaantumista tapahtui monella eri elämän osa-alueella. Suurimmat muutokset tapahtuivat vanhempien oman itsetunnon ja -luottamuksen kohentumisena, omien tarpeiden näkemisenä, sekä omien rajojen löytämisenä. Toiseksi voimaantumisen kokemus liittyi vanhemmuuteen. Vanhemmat tulivat tietoiseksi omasta vanhemmuudestaan, sekä omien lapsuuden kokemusten vaikutuksesta omaan vanhemmuuteensa. Kolmanneksi vanhempien sosiaalisissa suhteissa tapahtui muutoksia ja uskallus lähteä toteuttamaan itseään myös kodin ulkopuolelle kasvoi. Voimaantumista edesauttoivat MES®-ohjelma ja sen sisältö, toisten vertaisten kanssa jaetut kokemukset ja vertaisryhmässä koettu luottamus. Tutkielman johtopäätöksenä voi todeta, että ohjelmalla ja vertaistuella on erittäin suuri merkitys vanhempien kokemukseen itsestään ihmisenä ja vanhempana. Jatkotutkimuksellisesti olisi edelleen tärkeä selvittää vertaisryhmien vaikuttavuutta pidemmällä aikavälillä ja millaisista vertaisryhmistä lastensuojelutyössä perheet voisivat hyötyä.
Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä on voimaantuminen erityisesti sosiaalityössä, sekä vanhemmuus ja vertaisryhmästä saatava tuki. Voimaantuminen kietoutuu sekä vanhemmuudessa vahvistumiseen että vertaisryhmässä tapahtuvaan voimaantumisen prosessiin. Lastensuojelun tärkeä tehtävä on tukea vanhempien omaa vanhemmuutta, jotta vanhemmat pystyvät parhaalla mahdollisella tavalla vastaamaan lapsensa tarpeisiin ja turvaamaan lapsen hyvinvoinnin. Tukemisessa voidaan hyödyntää vertaisryhmätoimintaa, jossa vanhemmat voivat jakaa kokemuksiaan muiden samassa elämäntilanteessa olevien vanhempien kanssa. Tutkielmani lähtökohtana on ihmisten omat voimaantumisen kokemukset, joita lähestyn fenomenologisesta näkökulmasta. Tutkimusaineistonani on kymmenen MES®-ohjelmaan lastensuojelun avohuollon tukitoimena osallistuneen vanhemman teemahaastattelut. Aineistoni olen analysoinut sisällönanalyysia käyttäen.
Tutkimus osoittaa, että voimaantumista tapahtui ennen kaikkea ihmisenä. Voimaantumista tapahtui monella eri elämän osa-alueella. Suurimmat muutokset tapahtuivat vanhempien oman itsetunnon ja -luottamuksen kohentumisena, omien tarpeiden näkemisenä, sekä omien rajojen löytämisenä. Toiseksi voimaantumisen kokemus liittyi vanhemmuuteen. Vanhemmat tulivat tietoiseksi omasta vanhemmuudestaan, sekä omien lapsuuden kokemusten vaikutuksesta omaan vanhemmuuteensa. Kolmanneksi vanhempien sosiaalisissa suhteissa tapahtui muutoksia ja uskallus lähteä toteuttamaan itseään myös kodin ulkopuolelle kasvoi. Voimaantumista edesauttoivat MES®-ohjelma ja sen sisältö, toisten vertaisten kanssa jaetut kokemukset ja vertaisryhmässä koettu luottamus. Tutkielman johtopäätöksenä voi todeta, että ohjelmalla ja vertaistuella on erittäin suuri merkitys vanhempien kokemukseen itsestään ihmisenä ja vanhempana. Jatkotutkimuksellisesti olisi edelleen tärkeä selvittää vertaisryhmien vaikuttavuutta pidemmällä aikavälillä ja millaisista vertaisryhmistä lastensuojelutyössä perheet voisivat hyötyä.