Terrorismi ja tunteet : tunteiden merkitys Yhdysvaltojen Isisin vastaisen sodan oikeuttamispuheessa

Abstract

Pro gradu -tutkielmani tarkastelee Yhdysvaltojen Isisin vastaisen sodan oikeuttamispuhetta tunteisiin vetoavan retoriikan näkökulmasta. Tutkin muutosta Yhdysvaltojen poliittisessa diskurssissa ja oikeuttamispuheessa ennen ja jälkeen 19.8.2014, jolloin terroristijärjestö Isis julkaisi yhdysvaltaisen toimittajan James Foleyn mestausvideon. Ennen kesää 2014 Isisiä oli tuskin mainittu Yhdysvaltojen julkisissa poliittisissa puheissa, mutta pian Foleyn teloittamisen jälkeen järjestöstä tuli presidentti Barack Obaman ja ulkoministeri John Kerryn puheissa ennennäkemätön uhka, joka tulisi tuhota lopullisesti.

Selvitän tutkielmassani, sisältääkö Yhdysvaltojen Isisin vastaisen sodan oikeuttamispuhe merkittävästi tunteisiin vetoamista, millaisiin tunteisiin puheessa vedotaan ja millainen muutos puheessa tapahtui mestausvideon julkaisemisen jälkeen. Tulosten avulla analysoin, miten oikeuttamispuheen muutos linkittyy kansalaismielipiteen muutokseen ja Yhdysvaltojen voimankäytön kasvattamiseen Irakissa ja Syyriassa. Analyysini rakentuu poliittisen psykologian ja oikeuttamisen teorioiden sekä kriittisen diskurssien tutkimuksen pohjalle. Ajattelu, tunteet ja kieli nähdään tutkielmassani toisistaan riippuvaisina ja toisiinsa vaikuttavina. Käsitykseni tunteista ja niiden syntymekanismeista pohjaavat etenkin Richard S. Lazaruksen teoriaan tunteiden ja kognitioiden suhteesta.

Menetelminä käytän kvalitatiivista sisällönanalyysia sekä kvantitatiivista Linguistic Inquiry and Word Count -ohjelmaa. Tutkielmassa analysoin pelon, vihan, empatian ja toivon tunteiden merkitystä Barack Obaman ja John Kerryn julkisissa puheissa vuonna 2014 ja 2015. Analyysin ensimmäisessä vaiheessa muodostan Richard S. Lazaruksen teoriaan nojaten neljä tunnekategoriaa ja toisessa vaiheessa mittaan näiden kategorioiden avulla eri tunteiden esiintyvyyttä aineistossa. Lisäksi käytän analyysissa kvantitatiivisen ohjelman valmiita kategorioita, jotka mittaavat esimerkiksi negatiivisen ja positiivisen tunnesanaston osuutta puheissa. Menetelmäni on verrattain uusi tieteenalalla ja tutkielmani tarkoituksena on kehittää myös tunteiden tutkimuksen menetelmällistä johdonmukaisuutta.

Tutkielmani tulosten perusteella voidaan todeta, että Yhdysvaltojen Isisin vastaisen sodan oikeuttamispuhe sisältää huomattavan määrän tunteisiin vetoavaa retoriikkaa. Isisin julkaisema mestausvideo on muuttanut oikeuttamispuhetta, mikä heijastuu tunteisiin vetoavan retoriikan määrän merkittävänä kasvuna videon julkaisemisen jälkeen. Oikeuttamispuheessa on pyritty herättämään negatiivisia tunteita ja erityisesti vihan tunne, jolla on todettu olevan positiivinen vaikutus sotatoimien kannatukseen. Tulokset osoittavat, että tunteisiin vetoaminen on merkittävä keino hakea hyväksyntää sotatoimille tilanteessa, jossa voimankäytön kannatus on vähäistä. Lisäksi tulokset osoittavat, että tunteet ovat relevantti tutkimuskohde sodan oikeuttamisen tutkimuksessa ja niitä voidaan tutkia johdonmukaisesti.