Informoidusta potilaasta osallistuvaan potiluuteen : potilaslähtöinen terveysviestintä internetaikakaudella
Atangana, Eeva (2016)
Atangana, Eeva
2016
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-12-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201612052736
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201612052736
Tiivistelmä
Tutkielman aihe: Tutkielman aiheena on potilaslähtöinen terveysviestintä internetaikakaudella. Tutkimuksessa selvitetään, minkälaista terveydenhuolto-organisaation, tässä tapauksessa laboratorion, viestinnän tulisi olla, jotta se parhaiten palvelisi potilasta. Potilaslähtöistä viestintää lähestytään tiedonhaun, sähköisen asioinnin ja potilaan ja lääkärin välisen vuorovaikutussuhteen kautta. Terveysviestintä ymmärretään tässä tutkimuksessa laajasti kaikkena sellaisena viestintänä, joka liittyy terveyteen, sairauteen, lääketieteeseen ja terveydenhoitoon. Viestintä ymmärretään myös osana kulttuurillista kokonaisuutta, joka muuttuu ajan ja kulttuurin mukana.
Tutkimuksessa selvitetään, minkälaista internetin terveystietoa potilaat käyttävät, ja minkälaista tietoa he saavat ja haluaisivat saada terveydenhuollon organisaatiolta. Sen lisäksi tutkimuksessa käydään läpi potilaiden kokemuksia ja tuntemuksia terveydenhuollon sähköistä asiointia kohtaan. Tutkimuksessa selvitetään myös potilaiden kokemuksia potilaan ja lääkärin välisestä viestinnästä.
Tutkimuksen kohde: Tutkimuksen kohteena on laboratorion ja laajemmin muun terveydenhuollon viestintä laboratorion asiakkaiden näkökulmasta. Kyseessä on terveysviestinnän tutkimus, jonka aineisto on empiirinen. Tutkimukseen haastateltiin laboratorion asiakkaita käyttäen teemahaastatteluja. Lisäksi tutkimuksessa käytettiin laboratorion asiakastyytyväisyyskyselyiden aineistoa. Tutkimuksessa tarkastellaan viestintää kulttuurillisesta näkökulmasta ja selvitetään, miten ympäristötekijät ja kulttuuriset käytänteet vaikuttavat potilaan ja organisaation väliseen viestintään.
Tulokset ja päätelmät: Lääkärillä on yhä merkittävä rooli terveystiedon välittäjänä. Potilaslähtöisessä viestinnässä lääkärin ja potilaan vuorovaikutussuhteella on siten keskeinen merkitys. Potilaan ja lääkärin välinen suhde on tasavertaistunut internetin aikakaudella. Internetistä löydetty tieto on auttanut potilasta hahmottamaan omaa sairauttaan, ja tarjonnut lääketieteelistä ja ei lääketieteellistä tukea potilaan omahoitoon. Se on myös auttanut potilasta ymmärtämään, ja joskus jopa kyseenalaistamaan, lääkärin antamaa terveystietoa. Terveydenhuollon organisaatioiden tulee tunnistaa ja vastata potilaiden tietotarpeisiin omien sähköisten palveluidensa kautta. Lisäksi lääkärin tulisi ohjata potilaita luotettavan tiedon pariin.
Potilailla on halua tulla kuulluksi ja halua osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon. Heillä on myös halua saada tarpeeksi tietoa, jotta osallistuminen olisi mahdollista. Terveydenhuollon säh-köiset palvelut tarjoavat hyvän mahdollisuuden potilaiden osallistamiseen. Ne tulisi kuitenkin suunnitella yhdessä potilaiden kanssa, jotta ne palvelisivat potilaiden tarpeita parhaalla mahdolli-sella tavalla. Organisaatiorajat rikkovien sähköisten työkalujen käyttö voisi helpottaa sekä lääkäriä että potilasta viestinnän onnistumisessa. Terveydenhuollon organisaation tulisi myös tarkastella ja poistaa niitä institutionaalisia käytänteitä, jotka estävät potilaan voimaantumista. Erilaiset potiluudet ovat osittain potilaan itsensä valittavissa, mutta toisinaan niitä muokkaavat yhä institutionaaliset rakenteet ja vallitsevat kulttuurilliset käytänteet.
Tutkimuksessa selvitetään, minkälaista internetin terveystietoa potilaat käyttävät, ja minkälaista tietoa he saavat ja haluaisivat saada terveydenhuollon organisaatiolta. Sen lisäksi tutkimuksessa käydään läpi potilaiden kokemuksia ja tuntemuksia terveydenhuollon sähköistä asiointia kohtaan. Tutkimuksessa selvitetään myös potilaiden kokemuksia potilaan ja lääkärin välisestä viestinnästä.
Tutkimuksen kohde: Tutkimuksen kohteena on laboratorion ja laajemmin muun terveydenhuollon viestintä laboratorion asiakkaiden näkökulmasta. Kyseessä on terveysviestinnän tutkimus, jonka aineisto on empiirinen. Tutkimukseen haastateltiin laboratorion asiakkaita käyttäen teemahaastatteluja. Lisäksi tutkimuksessa käytettiin laboratorion asiakastyytyväisyyskyselyiden aineistoa. Tutkimuksessa tarkastellaan viestintää kulttuurillisesta näkökulmasta ja selvitetään, miten ympäristötekijät ja kulttuuriset käytänteet vaikuttavat potilaan ja organisaation väliseen viestintään.
Tulokset ja päätelmät: Lääkärillä on yhä merkittävä rooli terveystiedon välittäjänä. Potilaslähtöisessä viestinnässä lääkärin ja potilaan vuorovaikutussuhteella on siten keskeinen merkitys. Potilaan ja lääkärin välinen suhde on tasavertaistunut internetin aikakaudella. Internetistä löydetty tieto on auttanut potilasta hahmottamaan omaa sairauttaan, ja tarjonnut lääketieteelistä ja ei lääketieteellistä tukea potilaan omahoitoon. Se on myös auttanut potilasta ymmärtämään, ja joskus jopa kyseenalaistamaan, lääkärin antamaa terveystietoa. Terveydenhuollon organisaatioiden tulee tunnistaa ja vastata potilaiden tietotarpeisiin omien sähköisten palveluidensa kautta. Lisäksi lääkärin tulisi ohjata potilaita luotettavan tiedon pariin.
Potilailla on halua tulla kuulluksi ja halua osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon. Heillä on myös halua saada tarpeeksi tietoa, jotta osallistuminen olisi mahdollista. Terveydenhuollon säh-köiset palvelut tarjoavat hyvän mahdollisuuden potilaiden osallistamiseen. Ne tulisi kuitenkin suunnitella yhdessä potilaiden kanssa, jotta ne palvelisivat potilaiden tarpeita parhaalla mahdolli-sella tavalla. Organisaatiorajat rikkovien sähköisten työkalujen käyttö voisi helpottaa sekä lääkäriä että potilasta viestinnän onnistumisessa. Terveydenhuollon organisaation tulisi myös tarkastella ja poistaa niitä institutionaalisia käytänteitä, jotka estävät potilaan voimaantumista. Erilaiset potiluudet ovat osittain potilaan itsensä valittavissa, mutta toisinaan niitä muokkaavat yhä institutionaaliset rakenteet ja vallitsevat kulttuurilliset käytänteet.